Järnefeltien koulu

Järnefeltien koulu oli suomalainen kirjallisuuspiiri, jonka keskushahmo oli Elisabeth Järnefelt. Niinpä sitä kutsuttiin myös nimellä Elisabethin salonki.

Järnefeltien koulun taiteilijat

Elisabeth Järnefelt oli syntyään pietarilais-balttilaista Clodt von Jürgensburgin kulttuurisukua, joka kuului venäläisen älymystön vapaamieliseen osaan. Siirryttyään Suomeen Järnefelt alkoi koota lähipiiriinsä nuorta suomenkielistä kirjallisuusväkeä lähinnä omien poikiensa ystävistä. Piiriin kuuluneita kirjailijoita on pidetty suomalaisen realismin uranuurtajina. Järnefeltien kouluun lukeutuivat Elisabet Järnefeltin pojat Arvid, Armas ja Eero Järnefelt, Juhani Aho ja hänen veljensä Kalle ja Pekka sekä Heikki Kauppinen eli Kauppis-Heikki ja jossain määrin myös Minna Canth. Järnefeltien asuessa Helsingissä piiri kokoontui lauantaisin. Kun perhe muutti Kuopioon, Järnefeltien koulu kokoontui Minna Canthin kotona Kanttilassa.

Koulun vaikutus

”	Kaikki olisi hyvin, mutta sano minulle, Jussi, lensivätkö nuo kaksi varista todellakin seudun yli?	”
– Elisabeth Järnefelt Vanhempieni romaanissa

Järnefeltien koulun myötä suomalaiseen kirjallisuuteen tuli Belinskin taideteorioista lähtöisin ollut realistisen henkilötyypin käsite ja tyypillisyyden vaatimus. Lisäksi koulun piirissä kulki tolstoilainen suuntaus, joka korosti sisäistä rehellisyyttä ja totuudenmukaisuutta. Arvid Järnefelt kuvasi Järnefeltien koulua teoksessaan Vanhempieni romaani (1928–1930): "Elisabetin ankarin vaatimus oli, että kuvatun tunnelman täytyi olla todella eletty, totta. --- Ei saa ruveta omin päin runoilemaan ja tekemään lisäyksiä, joiden tarkoituksena on muka tehostaa tunnelmaa. --- taiteilijan oli pysyttävä uskollisena sille sisäiselle näkemykselle, tuntemukselle, tunnelmalle, jonka hän oli saanut."

Lähteet

• Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia, Kustannusosakeyhtiö Otava, 1981, sivut 160, 230 ja 253
• Yle.fi/teema (Arkistoitu – Internet Archive)