Jänispelto
| Jänispelto Янишполе, Janišpole Jänišpuoli |
|
|---|---|
 Neuvostosotilaiden hautapaikka. |
|
  Jänispelto |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Tasavalta | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Kontupohjan piiri |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kylä |
| – Hallinnon tyyppi | maalaiskunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 2 069,4 km² |
| Väkiluku (2011) | 1 600 |
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
.svg)
Jänispelto[1] (ven. Янишпо́лe, Janišpole; karjalaksi Jänišpuoli[2]) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Kontupohjan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Äänisen Kontupohjanlahteen laskevan Suunujoen suussa 12 kilometriä Kontupohjasta etelään.[3] Kylässä on 1 400 ja kunnassa 1 600 asukasta (vuonna 2011)[4].
Maantiede ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jänispellon kunnan pinta-ala on 2 069,4 neliökilometriä. Se rajoittuu lännessä Kontupohjan piirin Kentjärven, pohjoisessa Kontupohjan ja idässä Novinkan kuntiin sekä etelässä Äänisenrannan piiriin Järventauksen ja lounaassa Suojun kuntiin.[5]
Maisemaa leimaavat harjut, joiden välissä on järviä, lahtia ja soita[6]. Tärkein joki on Suunujoki. Pieniä järviä ovat Suununjoen suuhun muodostunut Tšupskoje, Kaštamoozero ja Poveža.[7]. Hyötykaivannaisiin kuuluvat hiekka, sora ja savi[8].
Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluvat Lutševoin ja Zadeljen asemat sekä seitsemän kylää: Kotalahti (Kodoguba), Kotasaari (ven. Kodostrov), Merežniemi (Merežnavolok), Suunu (Suna), Tšasouna (Tšasovenskaja), Tšuppu (Tšupa) ja Tullahti (Tulguba)[5]. Suunussa on vajaat sata asukasta. Kotalahdessa ja Kotasaaressa ei ole lainkaan vakituista asutusta[4] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 81 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 5 % valkovenäläisiä, 4 % karjalaisia, 2 % suomalaisia ja 2 % ukrainalaisia[9].
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jänispellon kylä mainitaan ensimmäisen kerran Äänisen viidenneksen verokirjassa vuonna 1563[3]. Suunujoen suussa toimi vuosina 1909–1910 rakennettu saha,[10] joka tuhoutui jatkosodan aikana. Muurmannin radalla sijaitseva Suunun asema valmistui vuonna 1920. Sodan jälkeen Jänispellossa toimi uittotyömaa ja kolhoosi, joka myöhemmin muutettiin sovhoosiksi. Vuonna 1974 valmistui Karjalan tasavallan suurin kanala, joka teki konkurssin ja lopetti toimintansa vuonna 2004.[11]
Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jänispellon kautta kulkee Muurmannin rata sekä Pietarin ja Murmanskin välinen valtatie M18[12].
Kunnassa toimii maidon tuotantoa harjoittava maatalousyritys, kaksi kalanviljelyä harjoittavaa yksityisyrittäjää, leipomo, sahalaitos ja verkonkutomo. Luonnonvaroista hyödynnetään sepeliksi käytettävää rakennuskiveä. Suunnitteilla on uuden suurkanalan perustaminen.[13]
Keskuskylän palveluihin kuuluvat lastentarha, keskikoulu, kulttuuritalo, pieni poliklinikka, yleinen sauna, posti, neljä kauppaa ja kahvila. Muissa kylissä ei palveluja juurikaan ole.[14]
Nähtävyydet ja matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suunujoen suusta on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja. Jänispellossa on jatkosodassa kaatuneiden neuvostosotilaiden yhteishauta.[15][16]
Kunnan matkailupotentiaali perustuu seudun luontoon ja Äänisen rantamaisemiin[16]. Jänispellossa on pieni hotelli[17].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Generalnyi plan Janišpolskogo selskogo poselenija Kondopožskogo munitsipalnogo raiona Respubliki Karelija. Materialy po obosnovaniju projektnyh rešeni: pojasnitelnaja zapiska 2011. Barnaul: Kompanija Zemprojekt. Viitattu 2.10.2013. (venäjäksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 79. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2.
- ↑ Respublika Karelija: Spisok nazvani naseljonnyh punktov na russkom, karelskom i vepsskom jazykah (v mestah kompaktnogo proživanija karelov i vepsov, s. 7. Petrozavodsk: Ministerstvo Respubliki Karelija po voprosam natsionalnoi politiki i svjazjam s religioznymi objedinenijami, Respublikanskaja termino-orfografitšeskaja komissija, Institut jazyka, literatury i istorii Karelskogo nautšnogo tsentra RAN, 2006. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.5.2015).
- ↑ a b Karelija: entsiklopedija, tom 3, s. 313. Petrozavodsk: Petropress, 2011. ISBN 978-5-8430-0127-8.
- ↑ a b Generalnyi plan, s. 22–23.
- ↑ a b Generalnyi plan, s. 8.
- ↑ Generalnyi plan, s. 11.
- ↑ Generalnyi plan, s. 14–15.
- ↑ Generalnyi plan, s. 10.
- ↑ Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 18.2.2014. (venäjäksi)
- ↑ Karelija: entsiklopedija, tom 3, s. 151. Petrozavodsk: Petropress, 2011. ISBN 978-5-8430-0127-8.
- ↑ Generalnyi plan, s. 20–21.
- ↑ Generalnyi plan, s. 30.
- ↑ Generalnyi plan, s. 28.
- ↑ Generalnyi plan, s. 26–27.
- ↑ Objekty istoriko-kulturnogo nasledija Karelii monuments.karelia.ru. Arkistoitu 3.11.2013. Viitattu 2.10.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b Generalnyi plan, s. 19.
- ↑ Generalnyi plan, s. 27.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jänispellon kunta Kontupohjan piirin sivustolla (venäjäksi)
- Jänispelto Karjalan tasavallan matkailusivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
| ||||||