Jäämä
Jäämä tarkoittaa elimistöön jäänyttä yhdistettä, joka on joko hajoamatonta tai myrkyllistä.[1] Jäämiä voi saada esimerkiksi elintarvikkeista.[1][2] Euroopan unionin alueella jäsenvaltiot sopivat yhteisesti, mistä elintarvikkeista näytteet otetaan sekä niihin liittyvät näytemäärät ja analyysistä tutkittavat yhdisteet (jokainen valtio laatii myös oman tarkennetun valvontasuunnitelman).[3] Kasvinsuojeluainejäämien tutkimisessa käytetään enimmäismäärää eli MRL:ää (engl. Maximum Residue Level), mikä tarkoittaa turvallisuusrajan asettamista turvalliseksi kuluttajalle, mutta samalla huomioidaan hyvän maatalouskäytännön eli GAP:in (engl. Good Agricultural Practices) mukainen tuotannon kannattavuus sekä tarve suojeluaineelle käytännössä.[4][5] Lihantuottajat ja -jalostamot, teurastamot sekä tutkimuslaboratoriot tutkivat lihan sisältämät antibioottijäämät kuivahauteella, jonka toiminta perustuu Bacillus stearothermophilus-bakteerin kasvun hidastamiseen (pieni bakteerikanta ja ei bakteerijätösten aiheuttamaa värinmuutosta; riittävästi antibiootteja).[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 180. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
- ↑ Kasvinsuojeluaineiden jäämät ruoassa – riskiruokaa? Artikkelit. 6.6.2019. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Viitattu 17.1.2020.
- ↑ Suomessa viljellään puhdasta ruokaa Ruokafakta. Luonnonvarakeskus (Luke). Arkistoitu 1.3.2021. Viitattu 17.1.2020.
- ↑ Kasvinsuojeluainejäämät Elintarvikeala. Ruokavirasto. Viitattu 17.1.2020.
- ↑ A Scheme and Training Manual on Good Agricultural Practices (GAP) for Fruits and Vegetables (PDF) Volume 1: The Scheme -Standard and Implementation Infrastructure. 2016. Bangkok: The Food and Agriculture Organization of the United Nations. Viitattu 17.1.2020. (englanniksi)
- ↑ PremiTest-pikatesti antibioottijäämille Tuoteluettelo. Mediq. Viitattu 17.1.2020.