Jääkäritykistörykmentti (1918–1933)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jääkäritykistörykmentti
Toiminnassa 1918–1933
Valtio  Suomi
Puolustushaarat maavoimat
Aselajit kenttätykistö
Marssi K. von Collan: Vaasan marssi (vuoristoprikaati)
H. Klemetti: Haapa-Heikin marssi [1]
Vuosipäivät 17. maaliskuuta [1]

Jääkäritykistörykmentti (JTR) oli Suomen armeijan tykistöyhtymä, joka perustettiin sisällissodan päätyttyä vuonna 1918 ja lakkautettiin vuonna 1933.

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen sisällissodan päätyttyä kaikki tykistöjoukot siirrettiin Lappeenrantaan 21. toukokuuta 1918 annetulla Päämajan käskyllä, jonka ulkopuolelle jäi Karjalan kannakselle ryhmitetty jääkäritykistöprikaati, joka hajotettiin armeijakäskyllä numero 20/19.7.1918. Jääkärieverstiluutnantti Lauri Malmberg ja Saksan Itämeren-divisioonan tykistökomentaja majuri Hans Butz järjestivät Suomen tykistökoulussa Lappeenrannassa tykistöjoukot uudelleen.[2]

Vuoritykistökoulutusta antanut jääkärikapteeni Aarne Snellmanin johtama Suomen tykistökoulun B-osasto jaettiin kahtia, jolloin muodostuivat 1. ja 2. vuoripatteri. Pattereita täydennettiin D-osaston henkilöstöllä muodostettaessa vuoritykistöpatteristo. Patterit ja patteriston esikunta majoitettiin Lappeenrannan leirikentän länsilaidassa olleisiin kasarmirakennuksiin. Esikunta ja 2. patteri Saimaan rannalla olleeseen rakennukseen ja 1. patteri entiseen B-osaston majoitusrakennukseen kasarmialueen pääkadun varrelle. Pattereiden vuoritykit (7,5 cm L/14) saatiin lainaksi Baijerin vuoritykistöltä (saks. Die K. B. Gebirgs-Artillerie-Abteilung Nr. 2).[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patteristo siirtyi Hämeenlinnaan Poltinahon kasarmeille 5. lokakuuta. Patteristoon perustettiin 2. marraskuuta 3. patteri, minkä jälkeen patteriston organisaatio oli valmis. Samana päivänä koko henkilöstö vannoi ensimmäisen kerran sotilasvalan. Vasta perustettu patteri piti kuitenkin hajottaa jo 22. marraskuuta ja henkilöstö siirrettävä kahteen muuhun patteriin. Syynä tähän oli suuren henkilömäärän siirtyminen kenttätykistörykmentti 2:een.[4]

Sotaministeriön käskyllä n:o 18/15.3.1919 muutettiin vuoristotykistöpatteriston nimeksi jääkäritykistöpatteristo. Samanaikaisesti patteristo sai käskyn siirtyä Tampereelle, missä se majoittui 14. huhtikuuta Kalevankankaalle. Seuraavana päivänä patteristoon perustettiin uudelleen 3. patteri.[5]


Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Merkinnän syy: Artikkelista puuttuu historia 1919-1933 sekä patteristojen komentajien nimet

Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rykmentin komentajina ovat olleet:[6]

Vuoritykistöpatteristo
Jääkäritykistöpatteristo
jääkäritykistörykmentti
  • jääkärimajuri Jarl Olof Vegelius (1920–1922)
  • jääkärikapteeni Veikko Räsänen (1922)
  • jääkärimajuri Jarl F. Lundqvist (1922–1923)
  • kapteeni Carl G. Schauman (1923–1928)
  • kapteeni Hannes Liukkonen (1924–1925)
  • majuri Karl Henrik Schreck (1925–1926)
  • jääkärimajuri William Häkli (1928–1932)
  • everstiluutnantti Carl G. Schauman (1932–1933)
  • everstiluutnantti Toivo Söderman (1934)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Paulaharju, Ahti: Jääkäritykistörykmentti. Helsinki: Otava, 1936.
  • Sallinen, Mauri (toim.): Jääkäritykistö 1916–1966. Hämeenlinna: Jääkäripatteristo, 1966.
  • Paulaharju, Jyri: Suomen kenttätykistön historia, osa I. Helsinki: Suomen Kenttätykistön säätiö, 1989. ISBN 952-90082-0-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Paulaharju 1989 s. 393
  2. ↑ KTR1, s. 8.
  3. ↑ Paulaharju 1936, s. 46–49.
  4. ↑ Paulaharju 1936, s. 50–53.
  5. ↑ Paulaharju 1936, s. 56–57.
  6. ↑ Paulaharju 1989, s. 383.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jääkäritykistörykmentti_(1918–1933)&oldid=21790017”