Ivan Vyhovskyi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ivan Vyhovskyi.

Ivan Vyhovskyi (ukr. Іван Виговський; k. 19. maaliskuuta 1664 Olhivka, lähellä Korsunia) oli Ukrainan Kasakkahetmanaatin hetmani vuosina 1657–1659.[1]

Mohyla-kollegiossa opiskellut Vyhovskyi työskenteli nuoruudessaan virkamiehenä Kiovassa.[1] Hänet tuomittiin kuolemaan kirjojen kavaltamisesta, mutta armahdettiin.[2] Sen jälkeen hän toimi puolalaisen käskynhaltijan kirjurina Lutskissa. H’melnytskyin kansannousun puhjettua Ukrainassa vuonna 1648 Vyhovskyi liittyi aluksi kasakoita vastaan lähetettyyn Stanisław Potockin komentamaan puolalaiseen armeijaan, mutta hän jäi Žovti Vodyn taistelussa tataarien sotavangiksi. Kapinallisia johtanut hetmani Bohdan H’melnytskyi järjesti hänet vapaaksi ja värväsi hänet palvelukseensa. Vyhovskyi yleni uudessa kasakkahetmanaatin hallinnossa pääkansleriksi.[1][2] Bohdan H’melnytskyin kuoltua vuonna 1657 uudeksi hetmaniksi valittiin tämän alaikäinen poika Juri H’melnytskyi, jonka holhoojaksi Vyhovskyi määrättiin. Vielä saman vuoden aikana Vyhovskyi valitutti itsensä muodollisestikin hetmaniksi nuoren Jurin tilalle.[1][3]

Vyhovskyi halusi irrottaa kasakkahetmanaatin Venäjän kanssa solmitusta liitosta ja haettuaan ensin yhteistyötä Ruotsin kanssa hän päätti kääntyä takaisin vanhan emämaan Puola-Liettuan puoleen. Saatuaan hädin tuskin kukistettua sisäisen kapinan Pultavassa kesäkuussa 1658 hän katsoi hallintonsa tarvitsevan entistä kipeämmin ulkoista liittolaista.[1] Hän solmi syyskuussa 1658 Hadjatšin sopimuksen, jonka mukaan Ukrainan hetmanaatista olisi tullut Rusin suuriruhtinaskunta -niminen kolmas osapuoli Puola-Liettuan valtioon. Sopimus teki kasakkahetmanaatista osapuolen Venäjän–Puolan sodassa. Puolalaisten ja Krimin tataarien tuella Vyhovskyi löi Aleksei Trubetskoin komentamat venäläiset Konotopin taistelussa heinäkuussa 1659. Pian tämän jälkeen puolalaisvallan paluuta pelänneet kasakat ja ukrainalaiset talonpojat nousivat uuteen kapinaan. Kapinalliset pakottivat syyskuussa 1659 Vyhovskyin perääntymään Puolan armeijan turviin Hermanivkaan ja Bila Tserkvassa kokoontunut kasakoiden yleiskokous palautti Juri H’melnytskyin hetmaniksi.[1][3] Puolan kuningas antoi Vyhovskyille erilaisia kunniavirkoja, kuten Kiovan voivodin aseman. Vuonna 1664 Länsi-Ukrainaa Puolan alaisuudessa hallinnut hetmani Pavlo Teterja syytti Vyhovskyitä kapinasta Venäjän tukeman vastahetmanin Ivan Brjuh’ovetskyin hyväksi. Puolalainen sotaoikeus tuomitsi Vyhovskyin kuolemaan ja hänet teloitettiin Korsunin lähellä.[1][2]

Ukrainalaisessa historiankirjoituksessa Vyhovskyi on yleensä kuvattu Ukrainan itsenäisyyden esitaistelijana ja venäläisessä historiankirjoituksessa petturina, joka rikkoi liiton Venäjän ja Ukrainan välillä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Borys Krupnytsky, Arkadi Žukovsky: Vyhovsky, Ivan (englanniksi) Encyclopedia of Ukraine (1993), Internet Encyclopedia of Ukraine, Canadian Institute of Ukrainian Studies, Albertan yliopisto. Viitattu 29.1.2018.
  2. a b c Nordisk familjebok (1921), s. 1231 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 29.1.2018.
  3. a b Johannes Remy: Ukrainan historia, s. 32. Gaudeamus, Helsinki 2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]