Siirry sisältöön

Ivan Toney

Wikipediasta
Ivan Toney
Ivan Toney MM-kilpailuissa 2026.
Henkilötiedot
Koko nimi Ivan Benjamin Elijah Toney
Syntymäaika16. maaliskuuta 1996 (ikä 30)
Syntymäpaikka Northampton, Englanti
Pelipaikka hyökkääjä
Pituus 185 cm
Seura
Seura Al-Ahli
Pelinumero 17
Junioriseurat
Soccer Stars FC
–2012 Northampton Town
Seurat
Vuodet Seura O (M)
2012–2015 Northampton Town 53 (11)
2015–2018 Newcastle United 2 (0)
2015 Barnsley 6 (1)
2016 Barnsley 9 (0)
2016–2017 Shrewsbury Town 19 (6)
2017 Scunthorpe United 15 (6)
2017–2018 Wigan Athletic 24 (4)
2018 Scunthorpe United 16 (8)
2018–2020 Peterborough United 76 (40)
2020–2024 Brentford 128 (67)
2024– Al-Ahli 62 (55)
Maajoukkue
2023– Englanti 8 (1)

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 4. heinäkuuta 2026.
Maajoukkueuran tilastot päivitetty 4. heinäkuuta 2026.

Mitalit
Maa:  Englanti
Miesten jalkapallo
EM-kilpailut
Hopeaa HopeaaSaksa 2024

Ivan Benjamin Elijah Toney (s. 16. maaliskuuta 1996 Northampton) on englantilainen jalkapalloilija, pelipaikaltaan hyökkääjä.[1][2] Hän on 185 senttimetriä pitkä.[3] Hän edustaa Saudi-Arabian Valioliigassa pelaavaa Al-Ahlia.[1]

Liigauran alkuvuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toney pelasi Newcastle Unitedin joukkueessa Englannin Valioliigassa kaksi ottelua kaudella 2015–2016. Hän aloitti liigauransa Englannin kakkosliigassa kaudella 2013–2014 Northampton Townin joukkueessa pelattuaan edellisellä kaudella jo yhdessä FA Cupin ottelussa ja on sen jälkeen pelannut Englannin ykkösliigassa lainalla Newcastlesta Barnsleyssa, Shrewsbury Townissa, Scunthorpe Unitedissa ja Wigan Athleticissa sekä pelaajakaupan jälkeen kausina 2018–2020 Peterborough Unitedissa. Hän oli kaudella 2019–2020 ykkösliigan paras maalintekijä tehtyään 32 ottelussa 24 maalia.[1]

Toney siirtyi syksyllä 2020 Englannin mestaruussarjassa pelaavaan Brentfordiin. Hän oli mestaruussarjakauden 2020–2021 paras maalintekijä 31 maalilla 45 ottelussa. Tammikuun 2021 lopulla hän teki kolme maalia Wycombea vastaan. Kauden päätteeksi Brentford nousi karsintojen kautta Valioliigaan ja Toney teki karsinnoissa rangaistuspotkusta maalin sekä toisessa välieräottelussa Bournemouthia että loppuottelussa Swansea Cityä vastaan.[1]

Toney teki ensimmäisen valioliigamaalinsa kauden 2021–2022 kolmannessa liigaottelussa Brentfordin pelatessa vieraskentällä Aston Villaa vastaan. Viidennessä liigaottelussa hän teki rangaistuspotkusta maalin vieraskentällä Wolverhamptonia vastaan. Marraskuussa hän teki maalin peräkkäisissä valioliigaotteluissa Newcastlea ja Evertonia vastaan, jälkimmäisen rangaistuspotkusta, sekä tammikuussa jälleen peräkkäisissä liigaotteluissa Manchester Unitedia ja Wolverhamptonia vastaan. Maaliskuussa hän teki kolme maalia vierasottelussa Norwichia vastaan ja kaksi maalia seuraavassa ottelussa kotikentällä Burnleyä vastaan. Kauden 12. liigamaalinsa hän teki huhtikuussa kotiottelussa West Hamia vastaan. Hän pelasi kauden aikana 33 valioliigaottelua, joista 32 ottelua avauskokoonpanossa, ja oli joukkueensa paras maalintekijä. Liigacupin neljännellä kierroksella lokakuussa Toney syötti joukkueensa ensimmäisen maalin ja teki itse toisen, kun Brentford voitti Stoke Cityn vieraskentällä 1–2. FA Cupin neljännellä kierroksella helmikuussa hän teki maalin tappiollisessa ottelussa Evertonia vastaan.[1]

Ivan Toney Manchester Unitedin pelaajien keskellä valioliigaottelussa toukokuussa 2022.

Kaudella 2022–2023 Toney pelasi 33 valioliigaottelua ja teki niissä 20 maalia, millä hän oli liigan kolmanneksi paras maalintekijä. Hän teki elokuussa maalin Leicesteriä ja Fulhamia vastaan, syyskuussa hattutempun Leedsiä vastaan, lokakuussa maalin Newcastlea ja kaksi maalia Brightonia vastaan sekä marraskuussa kaksi maalia, kun Brentford voitti liigassa toisena olleen Manchester Cityn vierasottelussa maalein 1–2. MM-kisatauon jälkeen hän teki joulukuussa maalin Tottenhamia ja West Hamia vastaan, tammikuussa Bournemouthia vastaan sekä helmikuussa 1–1-tasoitusmaalin liigaa johtanutta Arsenalia vastaan. Maaliskuussa hän teki maalin rangaistuspotkusta Fulhamia vastaan ja pelitilannemaalin Southamptonia vastaan. Huhtikuussa hän teki maalin Brightonia, Newcastlea, Aston Villaa ja Nottinghamia vastaan. Toney teki marraskuussa Liigacupin kolmannen kierroksen ottelussa Gillinghamia vastaan maalin ja onnistui maalinteossa myös joukkueensa ensimmäisenä laukojana rangaistuspotkukilpailussa, joka päättyi Brentfordin tappioon.[1]

Toney sai toukokuussa 2023 kahdeksan kuukauden pelikiellon lyötyään vetoa yli 200 jalkapallo-ottelusta vuosina 2017–2021 vastoin Englannin jalkapalloliiton sääntöjä. Hänelle määrättiin myös 50 000 punnan sakot.[4][5] Hän palasi kentille 20. tammikuuta 2024 valioliigaottelussa Nottinghamia vastaan ja teki ottelun 19. minuutilla maalin. Hän teki maalin myös seuraavassa valioliigaottelussa Tottenhamia vastaan sekä helmikuussa peräkkäisissä valioliigaotteluissa Wolverhamptonia ja Liverpoolia vastaan. Hän pelasi kaudella 2023–2024 kaikkiaan 17 valioliigaottelua ja teki niissä neljä maalia.[1]

Elokuussa 2024 Toney siirtyi nelivuotisella sopimuksella Saudi-Arabian Valioliigassa pelaavaan Al-Ahliin noin 40 miljoonan siirtosummalla.[6] Debyyttikaudellaan Al-Ahlissa hän pelasi 30 liigaottelua, joissa hän teki 24 maalia. Hän oli toukokuussa 2025 voittamassa AFC Champions Leaguen mestaruutta. Hän pelasi AFC Champions Leaguessa kaudella 2024–2025 kaikki Al-Ahlin 13 ottelua ja teki seitsemän maalia.[7] Kaudella 2025–2026 Toney pelasi 32 liigaottelua, joissa hän oli 32 maalillaan sarjan toiseksi paras maalintekijä.[8] Al-Ahlin jälleen voittamassa AFC Champions Leaguessa hän pelasi 10 ottelua ja teki kaksi maalia. Elokuussa 2025 Toney oli voittamassa Saudi-Arabian supercupia, jonka välieräottelussa Al-Qadsiahia vastaan hän teki Al-Ahlin 2–1-voittomaallin ottelun päättyessä Al-Ahlin 5–1-voittoon. [1]

Toney oli syyskuussa 2022 Englannin maajoukkueen mukana vaihtopelaajana Kansojen liigan ottelussa Saksaa vastaan mutta ei tuolloin vielä päässyt kentälle. Maaliskuussa 2023 hän tuli EM-karsintaottelussa Ukrainaa vastaan vaihdosta kentälle 81. minuutilla. Maaliskuussa 2024 hän pelasi avauskokoonpanossa ystävyysottelussa Belgiaa vastaan ja teki maalin. Kesäkuussa 2024 hän pääsi vaihdosta kentälle ystävyysottelussa Islantia vastaan. EM-kilpailuissa 2024 hän pääsi vaihdosta kentälle neljännesvälieräottelussa Slovakiaa, puolivälieräottelussa Sveitsiä sekä tappiollisessa loppuottelussa Espanjaa vastaan.[1]

Toneylla on jamaikalaisia sukujuuria.[9]

  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Ivan Toney Transfermarkt. (englanniksi) Viitattu 15.2.2023
  2. I. Toney Soccerway. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  3. Ivan Toney Brentford FC. Arkistoitu 9.6.2023. Viitattu 13.11.2022. (englanniksi)
  4. Valioliigan tähtihyökkääjälle peräti kahdeksan kuukauden pelikielto Daily Mail. 17.5.2023. Yle. Viitattu 10.6.2023.}
  5. Dabbs, Ryan: Ivan Toney: 'You can't bet on football' full details of England striker's betting offences laid bare FourFourTwo. 26.5.2023. Viitattu 10.6.2023. (englanniksi)
  6. https://consent.yahoo.com/v2/collectConsent?sessionId=3_cc-session_02cce93c-04a3-4854-93f9-d7663161b467 (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. Poole, Harry: Toney's Al-Ahli win Champions League for first time BBC Sport. 4.5.2025. Viitattu 11.2.2026. (englanniksi)
  8. Saudi Pro League Stats, 2025-26 Season ESPN. Viitattu 4.7.2026. (englanniksi)
  9. Championship stars Ivan Toney and Max Aarons will reject any approaches to play for Jamaica because they believe they can get senior England call-ups Daily Mail. 4.3.2021. Viitattu 12.3.2021. (englanniksi)