Itä-Suomen yliopisto
| Itä-Suomen yliopisto | |
|---|---|
 |
|
 Joensuun kampuksen päärakennus, Carelia. |
|
|
engl. University of Eastern Finland
|
|
| Perustettu | 2010 |
| Tyyppi | Julkinen |
| Rehtori |
Jukka Mönkkönen (julkisoik.) Tapio Määttä (akat.) |
| Dekaani | Janne Pietarinen, Kari Lehtinen, Jussi Pihlajamäki ja Sari Rissanen |
| Henkilökunta | 3 200 |
| Opiskelijoita | 16 000 |
| Sijainti | Joensuu ja Kuopio, Suomi |
| Kampus | Joensuu ja Kuopio |
| Sivusto | www.uef.fi |
Itä-Suomen yliopisto (ISY[1], engl. University of Eastern Finland, lyhenne UEF[2]) on Joensuussa ja Kuopiossa toimiva yliopisto.[3]
Yliopisto aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2010, kun Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät. Yliopistossa on noin 16 000 tutkinto-opiskelijaa ja 3 200 työntekijää[4]. Opetusta tarjotaan 12 koulutusalalla ja lähes sadassa pääaineessa tai koulutusohjelmassa.[5][3][6][7]
Tiedekunnat ja kampukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itä-Suomen yliopistossa on neljä tiedekuntaa:[8]
- Filosofinen tiedekunta (Joensuu)
- Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta (Joensuu, Kuopio)
- Terveystieteiden tiedekunta (Kuopio)
- Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta (Joensuu, Kuopio)
Tiedekunnista erillisiä yliopisto-organisaation osia ovat apteekki, kielikeskus ja kirjasto sekä jatkuvan oppimisen keskus.[8]
Itä-Suomen yliopiston kampukset ovat Joensuussa ja Kuopiossa.
Hallinto ja organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itä-Suomen yliopisto on julkisoikeudellinen laitos, jonka hallinnosta vastaavat hallitus, rehtorit, yliopistokollegio, tiedekuntaneuvostot ja dekaanit.
Käytännön hallintotehtäviä hoitavat yliopistopalvelut.
Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hallitus päättää yliopiston toiminnan keskeisistä tavoitteista ja strategiasta. Hallitus valitsee myös yliopiston rehtorit.
Itä-Suomen yliopiston hallituksessa on 10 jäsentä, joista neljä yliopistoyhteisön ulkopuolelta. Nykyisen hallituksen toimikausi on 1.1.2022–31.12.2025[9].
Yliopiston sisäiset jäsenet:
- Professori Maria Lähteenmäki
- Professori Ursula Schwab
- Tietoasiantuntija Tomi Rosti
- Yliopistonlehtori Erkki Pesonen
- Opiskelija Aleksi Kinnunen
- Opiskelija Miska Tanskanen
Ulkopuoliset jäsenet:
- Tieteellisten seurain valtuuskunnan toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen (hallituksen puheenjohtaja)
- Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander (hallituksen varapuheenjohtaja)
- Genelecin toimitusjohtaja Siamäk Naghian
- Inklusiiv-yhteisön perustaja Katja Toropainen
Rehtorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itä-Suomen yliopistossa on kaksi rehtoria: rehtori Jukka Mönkkönen (2015–2019, 2020–2024)[10] ja akateeminen rehtori Tapio Määttä (1.1.2020–).[11][12] Rehtori hoitaa uuden yliopistolain tarkoittamia rehtorin tehtäviä. Akateeminen rehtori vastaa opetukseen, tutkimukseen, tutkimusrahoitukseen ja kansainvälisiin asioihin liittyvistä tehtävistä. Rehtorien toimikausi on viisi vuotta.
Yliopistokollegio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yliopistokollegio on yliopistoyhteisöstä muodostuva toimielin, johon kuuluu 24 jäsentä. Sen tärkeimpänä tehtävänä on päättää hallituksen jäsenmäärästä ja toimikaudesta. Se valitsee myös hallituksen niin sanotut ulkopuoliset jäsenet, vahvistaa tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden hallitukselle ja rehtoreille. [13]
Opetus ja tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen monialaisimmista yliopistoista. Opetusta tarjotaan 13 koulutusalalla ja noin sadassa pääaineessa tai koulutusohjelmassa. Yliopistoon valitaan vuosittain noin 3 300 uutta opiskelijaa[14].[7][3]
Vastuullisen ja kestävän tulevaisuuden rakentajana Itä-Suomen yliopisto hakee ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin monitieteisen tutkimuksen ja työelämän tarpeita vastaavan koulutuksen avulla. Tieteidenvälisiä ratkaisuja -strategiassaan yliopisto on määritellyt neljä tutkimuksen profiilialuetta, jotka ovat
- Ikääntyminen, elintavat ja terveys
- Oppiminen digitalisoituneessa yhteiskunnassa
- Kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat
- Ympäristön muutos ja luonnonvarojen riittävyys
Kunkin profiilialueen ydin muodostuu tutkimuksen fokusalueista, joiden vahva osaaminen ja vahvistettavan osaamisen tarpeet on tunnistettu.[15]
Kansainvälinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yliopistolla on yhteistyösopimuksia johtavien yliopistojen ja tutkimuskeskusten kanssa eri puolilla maailmaa. Strategisia yhteistyöalueita ovat erityisesti Eurooppa ja Pohjois-Amerikka sekä nousevat taloudet, erityisesti Kiina ja Venäjä.
Yliopistolla on Nanjingin yliopiston kanssa yhteinen ympäristötutkimuskeskus, The Sino-Finnish Environmental Research Centre (SFERC). Se keskittyy ympäristötieteiden tutkimukseen. SFERC on ensimmäinen suomalaisten yliopistojen Kiinaan perustama etäkampus.[16]
Kansainväliset vertailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itä-Suomen yliopisto on toimintansa käynnistymisestä alkaen päässyt vuosittain mukaan useille ranking-listoille, joilla noteerataan maailman parhaat yliopistot. Vuosina 2018–2019 Itä-Suomen yliopisto oli maailman 400–500 parhaan joukossa Academic Rankings of World Universities -, Times Higher Education World University Rankings - ja QS World University Rankings -listoilla. Vuonna 2023 sijoitus QS World University Ranking -listalla oli 551-560 parhaan joukossa ja sijoitus Times Higher Education World University Rankings -listalla 601-800 parhaan joukossa[17].
Tieteenalakohtaisessa vertailussa Itä-Suomen yliopisto on sijoittunut useilla aloilla maailman parhaiden yliopistojen joukkoon. Yliopisto on listattu maailman parhaisiin myös alle 50 vuotta toimineiden yliopistojen vertailuissa.[18]
Laatutyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laatutyö ja kestävä kehitys ovat osa yliopiston jokapäiväistä toimintaa.
Itä-Suomen yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) arvioinnin viimeisimmäksi 3.3.2023 ja yliopisto sai laatuleiman, joka on voimassa seuraavat kuusi vuotta. Hyväksytty auditointi on osoitus siitä, että Itä-Suomen yliopiston toiminta ja laatujärjestelmä täyttävät sekä kansalliset kriteerit että eurooppalaiset korkeakoulujen laadunvarmistusta koskevat kriteerit.[19]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yliopistot Joensuussa ja Kuopiossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itä-Suomen yliopiston perustamisesta keskusteltiin jo 1950-luvun puolivälissä. Aikeena oli perustaa yliopisto Lappeenrantaan, mutta lopulta sinne perustettiin teknillisiin tieteisiin keskittynyt Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu. Joensuuhun, jossa vuodesta 1953 oli toiminut vuonna 1880 perustettu Sortavalan seminaari, päätettiin perustaa humanististen tieteiden ja luonnontieteiden aloilla toimiva Joensuun korkeakoulu, Kuopioon lääketieteeseen ja hammaslääketieteeseen keskittynyt Kuopion korkeakoulu. Lait Joensuun ja Kuopion korkeakoulujen perustamisesta vahvistettiin vuonna 1966, ja Joensuun korkeakoulu aloitti toimintansa vuonna 1969. Kuopion korkeakoulu perustettiin 1972, ja samana vuonna Kuopion keskussairaalasta tuli Kuopion yliopistollinen sairaala. Vuonna 1984 korkeakoulujen nimet muutettiin Joensuun yliopistoksi ja Kuopion yliopistoksi.[20][21]
Uusi Itä-Suomen yliopisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itä-Suomen yliopiston valmistelu käynnistyi helmikuussa 2007, kun professori Reijo Vihkon johtama työryhmä luovutti opetusministeri Antti Kalliomäelle ehdotuksensa Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhteistyön tiivistämiseksi. Alkuperäisenä tavoitteena oli yliopistojen muodostama liitto, mutta sittemmin tavoitteeksi otettiin yhdistyminen, jonka myötä entiset yliopistot lakkautettaisiin.[22] Valmistelun alkuvaiheessa käytetty nimi "Itä-Suomen liittoyliopisto" tarkentui syksyllä 2007 Itä-Suomen yliopistoksi.[23]
Itä-Suomen yliopiston suunnitteluhanketta rahoitettiin yhtenä opetusministeriön korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen kärkihankkeista. Rahoituksella käynnistettiin muun muassa yhteisiä uusia tutkimushankkeita. Helmikuussa 2008 varmistui tutkinnonanto-oikeus kauppatieteessä[24] ja maaliskuussa 2009 vahvistui hammaslääkärikoulutuksen saaminen uuteen yliopistoon.[25]
Vuonna 2020 Itä-Suomen yliopistolle myönnettiin logopedian (puheterapian) koulutusvastuu. [26] Tekniikan alan koulutusvastuu myönnettiin vuonna 2022 ja diplomi-insinöörien koulutus käynnistyy syksyllä 2023[27].
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta
- Itä-Suomen yliopiston kirjasto
- The Sino-Finnish Environmental Research Centre (Kiinan "etäkampus")
- Luettelo Itä-Suomen yliopiston ainejärjestöistä
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lyhenneluettelo: I Kielitoimiston ohjepankki. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.3.2016.
- ↑ Lyhenneluettelo: U Kielitoimiston ohjepankki. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.3.2016.
- ↑ a b c Esittely | UEF www.uef.fi. Viitattu 15.3.2018.
- ↑ Yliopisto Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 9.8.2023.
- ↑ uef » UEF strategia.uef.fi. Arkistoitu 14.6.2021. Viitattu 15.3.2018.
- ↑ Itä-Suomen yliopiston historiaa | UEF www.uef.fi. Viitattu 15.3.2018.
- ↑ a b Koulutustarjonta Itä-Suomen yliopisto. Arkistoitu 23.10.2012. Viitattu 15.10.2014.
- ↑ a b Itä-Suomen yliopiston organisaatio Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 15.4.2014.
- ↑ Yliopisto Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 9.8.2023.
- ↑ Markku Malinen: Jukka Mönkkönen jatkaa Itä-Suomen yliopiston rehtorina – hänen työparinsa eli akateemisen rehtorin haku alkaa kesäkuussa 21.5.2019. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 3.1.2020.
- ↑ Marja-Liisa Kämppi: Tapio Määtästä yliopiston akateeminen rehtori 1.10.2019. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 3.1.2020.
- ↑ Rehtorit ja johtoryhmä Itä-Suomen yliopisto, uef.fi. Viitattu 3.1.2020.
- ↑ Hallinto ja organisaatio Itä-Suomen yliopisto. Arkistoitu 21.7.2011. Viitattu 16.6.2011.
- ↑ Itä-Suomen yliopistoon yli 3300 uutta opiskelijaa syksyllä 2023 Itä-Suomen yliopisto. 5.7.2023. Viitattu 9.8.2023.
- ↑ Avoin tiede ja innovaatioekosysteemit vahvistavat yliopiston vaikuttavuutta - Uutiset | UEF www.uef.fi. Arkistoitu 15.3.2018. Viitattu 15.3.2018.
- ↑ Kansainväliset verkostot ja kumppanuudet | UEF www.uef.fi. Viitattu 15.3.2018.
- ↑ Yliopisto Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 10.8.2023.
- ↑ Kansainväliset vertailut | UEF www.uef.fi. Viitattu 15.3.2018.
- ↑ Itä-Suomen yliopisto läpäisi Karvin auditoinnin – yliopiston vahvuutena yhteisöllisyys ja monitieteisyys Karvi.fi. 3.3.2023. Arkistoitu 10.8.2023. Viitattu 9.8.2023.
- ↑ Historiaa Itä-Suomen yliopisto. Arkistoitu 24.12.2012. Viitattu 13.12.2012.
- ↑ LTKY:n historia LTKY. Arkistoitu 5.7.2012. Viitattu 13.12.2012.
- ↑ Prof. Juhani Laurinkari: Konsortio ja liittoyliopisto – henkilöstöä unohtamatta: Itä-Suomi – kierroksella ohi. Acatiimi, 2007, nro 6. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.10.2007.
- ↑ Hallintojohtaja Päivi Nergin haastattelu Radio Kantti. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 13.8.2007.
- ↑ Manninen, Kari & Patrakka, Jukka & Vuorio, Kaija: "Kauppatiede ohitti hampaan", Pääkirjoitus: "Kauppatiede jää, hammas hävittiin", "Rossi raivostui Uusituvalle", "Hammaslääkärikoulutusta lisätään nykyisissä yksiköissä", "Kauppatiede vei koko potin" ja "Hammasta ajanut Katainen yllättyi". Savon Sanomat, 16.2.2008, 101. vsk, nro 46, s. 1, 2, 8-9.
- ↑ Hammaslääkärikoulutus käynnistyy Kuopiossa 24.3.2009. Kuopion yliopisto. Arkistoitu 27.7.2011. Viitattu 15.4.2009.
- ↑ Muutoksia korkeakoulujen koulutusvastuisiin – tavoitteena osaajapulaan vastaaminen - OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö. 23.7.2020. Viitattu 10.8.2023.
- ↑ Korkeakoulujen koulutusvastuita laajennetaan - OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö. 10.1.2022. Viitattu 10.8.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
| ||||||||||||||||||
