Italian hyökkäys Brittiläiseen Somalimaahan

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Italian hyökkäys Brittiläiseen Somalimaahan
Osa Itä-Afrikan Sotaretkeä
Italialaisten hyökkäys Brittiläiseen Somalimaahan elokuussa 1940
Italialaisten hyökkäys Brittiläiseen Somalimaahan elokuussa 1940
Päivämäärä:

3.19. elokuuta 1940

Paikka:

Brittiläinen Somalimaa

Lopputulos:

Italian voitto

Aluemuutokset:

Brittiläinen Somalimaa siirtyi Italian haltuun

Vaikutukset:

Kuuden kuukauden miehitysjakso Italian Itä-Afrikassa alkoi

Osapuolet

Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
* British Raj Red Ensign.svg Brittiläinen Intia
Flag of British Somaliland (1950-60).png Brittiläinen Somalimaa
Flag of Northern Rhodesia (1939-1953).svg Pohjois-Rhodesia
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannian Itä-Afrikka

Italia
Italian vuosina 1861–1946 käytössä ollut lippu. Italian Itä-Afrikka

Komentajat

Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Reade Godwin-Austen
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Arthur Chater

Italian vuosina 1861–1946 käytössä ollut lippu. Guglielmo Nasi
Italian vuosina 1861–1946 käytössä ollut lippu. Carlo De Simone

Vahvuudet

4 000 sotilasta

24 000 sotilasta

Tappiot

38 kuollutta
102 haavoittunutta
120 kadonnutta

465 kuollutta
1530 haavoittunutta

noin 3 000 Somalialaista siviiliä sai surmansa

Italian hyökkäys Brittiläiseen Somalimaahan (ital. conquista italiana della Somalia britannica) oli Italian kuningaskunnan ja Brittiläisen kansainyhteisön tukeman Yhdistyneen kuningaskunnan välinen sotatoimi Afrikan sarven alueella, joka alkoi 3. elokuuta 1940 Italian Itä-Afrikan joukkojen hyökätessä Brittien hallitsemaan Britannian Itä-Afrikkaan. Taistelut päättyivät brittien vetäydyttyä alueelta Adeniin pari viikkoa myöhemmin.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Italian julistettua sodan liittoutuneille 10. kesäkuuta 1940 Italian asevoimat eivät olleet valmistautuneet pitkiin sotatoimiin Pohjois- ja Itä-Afrikassa. Tämän seurauksena Benito Mussolini määräsi ainoastaan valtaamaan määrättyjä alueita Egyptin, Sudanin ja Brittiläisen Itä-Afrikan raja-alueilta. Kesäkuun lopulla Italian Itä-Afrikan varakuningas ja kuvernööri ruhtinas Amedeo Savoy d'Aostan esitteli Italian sodanjohdolle (ital. Comando Supremo) suunnitelmansa hyökätä Brittiläiseen Somalimaahan. Italian kuningas Victor Emmanuel III ja Mussolini hyväksyivät suunnitelman ja se tuli aloittaa elokuun alussa joukkojen ollessa valmiit.

Osapuolet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Italian joukkojen itäisen sektorin komentajana oli elokuussa 1940 kenraaliluutnantti Guglielmo Nasi. Hänellä oli alaisuudessaan viisi prikaatia, joissa oli kaksikymmentäkolme paikallisista asukkaista koottua siirtokuntapataljoonaa sekä niiden lisäksi kolme mustapaitapataljoonaa ja paikallisia heimojoukkoja. Italialaisilla oli käytössään panssariajoneuvoja, tykistöä sekä lentojoukkoja. Yhteensä joukoissa oli miehiä noin 24 000.

Italian julistaessa sodan Somalimaan brittijoukkojen komentajaksi määrättiin Somalimaan kamelijoukkojen komentaja (engl. Somaliland Camel Corps) everstiluutnantti Arthur Reginald Chater. Elokuun alussa prikaatikenraaliksi ylennetty Chater johti noin 4 000 miehen asevoimia, johon kuuluivat Somalimaan kamelijoukot, Kuninkaana Afrikan kiväärirykmentin (engl. King's African Rifles) II Nyasamaan pataljoona, Pohjois-Rhodesian rykmentin I pataljoona, Punjabin 15. rykmentin III pataljoona sekä I Itä-Afrikan kevyt kenttätykistöpatteri, jolla oli neljä 3,7 tuuman haupitsia. Adenista saapui 7. elokuuta vahvennuksena Punjabin 2. rykmentin I pataljoona ja vuorokautta myöhemmin Black Watch -rykmentin II pataljoona. Brittijoukoilta puuttuivat tykistö, panssaroidut ajoneuvot sekä panssarintorjunta-aseet.

Suunnitelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 80 kilometrin päässä rannikosta ja sitä seuraten oli vaikeakulkuinen vuoristo, jonka läpäisi kolme solaa Brittiläisen Somalimaan pääkaupunkiin Berberaan. Suorin reitti kulki Hargeisan kautta suurimman solan läpi. Italian joukot hyökkäsivät kolmena osastona pitkin solia. Läntisin osasto eteni kohti Zeilan rannikkokaupunkia lähellä Ranskan Somalimaan rajaa, keskimmäinen osasto kohti Hargeisaa ja Adadlekia ja itäinen osasto kohti Odweinaa ja Buraota. Läntisen osaston tuli sulkea Ranskan Somalimaan raja ja sitten lähettää joukkonsa kohti itää. Keskimmäisen tuli muodostaa tukikohta Hargeisaan ja sitten pääosin jatkaa hyökkäystä Mirgon solaan kautta Berberaan. Itäisen osaston tuli edetä Odweinaan ja siten suojata keskimmäisen osaston sivusta sekä valmistautua tarvittaessa tukemaan keskustan hyökkäystä.[1]

Hyökkäys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Italian joukot ylittivät rajan Italian Itä-Afrikan (ital. Africa Orientale Italiana) ja Brittiläisen Somalimaan välisen rajan varhain aamulla 3. elokuuta 1940. Kenraaliluutnantti Bertoldin joukot valtasivat 5. elokuuta Zeilan, mikä esti avun saamisen Ranskan Somalimaasta. Joukot jatkoivat rannikko pitkin vallaten Bulharin.[1]

Kenraaliluutnantti Carlo De Simonen johtama keskimmäinen osasto kohtasi brittiläiset kamelijoukot Hargeisassa, mutta panssarivaunujen tukemana italialaiset valtasivat kaupungin 5. elokuuta mennessä. Seuraavat kaksi päivää italialaiset järjestivät joukkojensa huoltoa ennen hyökkäyksen jatkamista Karrimin solan läpi pitkin Tug Argania.[1]

Prikaatinkenraali Bertellon johtama itäinen osasto, joka koostui lähinnä järjestäytymättömistä paikallisjoukoista, saavutti 6. elokuuta Odeweinan jatkaen etenemistä kohti Adadlea. Chater jakoi kamelijoukot pieniksi partioiksi, joiden tehtävänä oli seurata italialaisten etenemistä sekä mahdollisuuksiensa mukaan häiritä etenemistä. Saman aikaisesti muut joukot vetäytyivät Tug Arganiin.[1]

Tug Arganin taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen brittien puolustustaistelu Tug Arganissa päättyi tappioon.

Joukkojen evakuointi Berberasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhemmin britit vetäytyivät Berberaan ja evakuoivat joukkonsa HMAS Hobartille, joka kuljetti sotilaita ja siviilejä Adeniin. Italialaiset valtasivat Berberan 19. elokuuta vallaten koko Brittiläisen Somalimaan, joka liitettiin osaksi Italian kuningaskuntaa. Berberan satamaa käytettiin tukikohtana Italian laivaston sukellusveneille Punaisenmerenlaivueessa.

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhempinä kuukausina Mussolini määräsi Italian joukot hyökkäämään Brittiläisestä Somalimaasta Sudaniin Karoraan, Gallabatiin, Kurmakiin ja Kassalaan, sekä brittien hallitsemille alueille Keniaan Moyalen ja Bunan ympäriltä. Brittiläinen Somalimaa pysyi Italian miehittämänä kuuden kuukauden ajan, kunnes brittiläiset ja intialaiset joukot hyökkäsivät Berberaan operaatio Appearancessa 16. maaliskuuta 1941, jonka seurauksena britit valtasivat Brittiläisen Somalimaan takaisin.

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Italian conquest of British Somaliland

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Playfair, I.S.O. (toim.): The Mediterranean and Middle East Volume I: The Early Successes against Italy (to May 1941). The Naval & Military Press, 2004. ISBN 1-845740-65-3. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Playfair, I. S. O. s. 174