Itävallan sloveenit
| Itävallan sloveenit | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Merkittävät asuinalueet
|
|||||||
| Kielet | saksa, sloveeni | ||||||
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
Itävallan sloveenit ovat Itävallassa asuvia sloveeneja. Historiallisia sloveenivähemmistöjä asuu Kärntenin ja Steiermarkin osavaltioiden alueella. Kärntenissä asui vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan 12 554 ja Steiermarkissa 2 192 sloveenia.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sloveenien perustivat 600-luvulla nykyisen Itävallan alueelle Karantanian valtion, joka laajimmillaan käsitti muun muassa Salzburgin, Tirolin ja Kärntenin. Sloveenien asuma-alueet alkoivat kuitenkin työntä kohti etelää saksalaisten tieltä ja uskonpuhdistuksen aikoihin sloveenien asuma-alueen pohjoisraja oli Kärntenin keskiosissa. Kun Jugoslavian kuningaskunta perustettiin vuonna 1918 se miehitti jonkin aikaa Kärntenin eteläosia. Vuonna 1920 alueen omistuksesta järjestettiin kansanäänestys, jossa 59 % paikallisista äänesti Itävaltaan kuulumisen puolesta. Itävaltaan liittämisen jälkeen sloveeneja yritettiin saksalaistaa ja toiminta kiihtyi etenkin Anschlussin jälkeen. Kärntenistä tulikin Itävallan ainut alue, jossa Natsi-Saksan miehitystä vastustettiin merkittävissä määrin. Toisen maailmansodan jälkeen Jugoslavialla oli vaatimuksia Kärntenin suhteen, mutta asia ratkaistiin Itävallan valtio sopimuksella vuonna 1955. Sopimuksessa sloveenivähemmistölle taattiin enemmän oikeuksia ja muun muassa sloveenin kielisen peruskoulutuksen järjestäminen on sittemmin herättänyt vastustusta saksankielisissä nationalisteissa. Vuonna 1973 moneen paikkaan tehtiin kaksikielisiä tienviittoja, mutta saksankieliset nationalistiset mielenosoittajat tuhosivat ne 123 kylässä.[1]
Nykypäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.png)
Sloveenit ovat tunnustettu vähemmistö Kärntenissä, mutta eivät Steiermarkissa. Itävallassa on muutamia kaksikielisiä päiväkoteja ja kouluja. Sloveeninkielinen koulutus herättää edelleen vastustusta Kärntenin hallinnossa. Vuosina 2001 ja 2006 Kärntenin kuvernööri Jörg Haider kieltäytyi noudattamasta perustuslakituomioistuimen määräystä käyttää kaksikielisiä tienviittoja alueilla, joilla sloveenit muodostavat yli 10 % väestöstä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Slovenens of Carinthia and Styria Minority Rights Group International. Viitattu 14.4.2011. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Itävallan sloveenit Wikimedia Commonsissa
