Itävallan parlamenttivaalit 2024
 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vaalitulos osavaltioittain | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
.jpg)
.jpg)
_(cropped).jpg)
Itävallan vuoden 2024 parlamenttivaalit järjestetään 29. syyskuuta. Vaaleissa valitaan kaikki kansallisneuvoston 183 paikkaa seuraavaksi viideksi vuodeksi.[1]
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Itävallassa hyväksyttiin alkuvuodesta 2023 laki, jonka nojalla mahdollistettiin ennakoäänestys kolme viikkoa ennen vaaleja. Tuona aikana äänestäjät voivat myös pyytää kotikunnaltaan mahdollisuutta äänestää kirjeitse.[2]
Koska kansanpuolueen ja vihreiden muodostama hallitus oli melko epäsuosittu, mediassa povattiin maahan ennenaikaisia vaaleja keväälle 2024. Hallitus kuitenkin vakuutti istuvansa kautensa loppuun asti.[3] Hallitus löi vaalipäivän lukkoon 28. kesäkuuta 2024.[4]
Ehdokasasettelu ja äänioikeus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ehdokkaksi voivat asettua kaikki vähintään 18-vuotiaat Itävallan kansalaiset, jotka asuvat maassa ja ovat päteviä toimimaan osavaltioparlamentin edustajana.[5]
Äänioikeutettuja vaaleissa ovat sellaiset henkilöt, jotka ovat Itävallan kansalaisia ja viimeistään vaalipäivään mennessä täyttäneet 16 vuotta.[1]
Alustavat tulokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taulukossa vain ne puolueet, jotka saivat edustajiaan läpi vaaleissa.
| Puolue | Äänet | Osuus (%) | Paikat |
|---|---|---|---|
| FPÖ | 1 408 514 | 28,85 | 57 |
| ÖVP | 1 282 734 | 26,27 | 51 |
| SPÖ | 1 032 234 | 21,14 | 41 |
| NEOS | 446 378 | 9,14 | 18 |
| Vihreät | 402 107 | 8,24 | 16 |
| Äänioikeutettuja | 6 346 059 | ||
| Annettuja ääniä | 4 929 745 | ||
| Hylättyjä ääniä | 46 857 | ||
| Hyväksyttyjä ääniä | 4 882 888 | ||
| Lähde:[6][7] | |||
Äänestysaktiivisuus vaaleissa oli sisäministeriön mukaan 77,7 %.[8]
Jälkipyykki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sunnuntai-iltana parlamenttirakennuksen edustalle kokoontui noin 300 ihmistä osoittamaan mieltään FPÖ:tä vastaan. Mielenosoittajat kutsuivat puolueen puheenjohtaja Kickliä natsiksi.[9] Presidentti Alexander Van der Bellen ilmoitti varmistavansa, että nimittää hallituksen, joka kunnioittaa "liberaalin demokratian perusteita". Van der Bellen oli aiemmin ilmaissut suhtautuvansa varauksellisesti Kickliin.[10] ÖVP:n johto kertoi kuitenkin perinteiden nimissä haluavansa, että ensimmäinen mahdollisuus muodostaa hallitus annetaan FPÖ:lle.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Elections in Austria Federal Ministry of the Interior. 2024. Viitattu 26.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Wahlrechtsänderungsgesetz 2023 Parlament Österreich. 2024. Viitattu 26.9.2024. (saksa)
- ↑ Warum Neuwahlen immer unwahrscheinlicher werden kurier.at. 30.10.2023. Viitattu 26.9.2024. (saksa)
- ↑ [https://www.ris.bka.gv.at/Dokumente/BgblAuth/BGBLA_2024_II_169/BGBLA_2024_II_169.pdfsig Ausschreibung der Wahl zum Nationalrat, die Festsetzung des Wahltages und des Stichtages] (pdf) Bundesgesetzblatt. 28.6.2024. Viitattu 26.9.2024. (saksa)
- ↑ IPU PARLINE database: AUSTRIA (Bundesrat), Electoral system archive.ipu.org. 2024. Viitattu 26.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Nationalratswahl 2024 ORF. 2024. Viitattu 30.9.2024. (saksa)
- ↑ Nationalratswahl 2024: Stimmenstärkste Partei pro Bundesland Bundesministerium für Inneres. 2024. Viitattu 30.9.2024. (saksa)
- ↑ Vorläufiges Endergebnis der Nationalratswahl 2024 inkl. aller Wahlkarten Bundesministerium für Inneres. 3.10.2024. Viitattu 5.10.2024. (saksa)
- ↑ Austria's Freedom Party secures first far-right national election win since World War II AP News. 29.9.2024. Viitattu 30.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Austria far-right supporters toast historic victory France 24. 30.9.2024. Viitattu 30.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Austria's conservatives want far right to be asked to form coalition Reuters. 1.10.2024. Viitattu 5.10.2024. (englanniksi)