Itäkeskuksen metroasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Itäkeskus
Östra centrum
Asemalaituri kesäkuussa 2023.
Asemalaituri kesäkuussa 2023.
Perustiedot
Metrolinjat M1 M2
Osoite Tallinnanaukio 2, 00930 Helsinki[1]
Vyöhyke B
Avattu 1. kesäkuuta 1982
Käyttäjiä (ark.) 36 900 (2023)[2]
Etäisyydet
Siilitie 2,064 km
Puotila 1,042 km
Myllypuro 1,922[3] km
Vaihtoyhteydet
Raitiolinjat 15
Linja-autot 54, 80, 82, 82B, 90A, 90N, 92, 94, 94N, 95, 97, 97N, 97V, 98, 500, 561, 562, 802, 805, 831, 831K, 841, 841N, 842, 843, 844, Itäväylän kaukoliikenne
Pysäköinti 442 autopaikkaa
256 polkupyöräpaikkaa[4]
Rakenne
Tyyppi betonikannen alla
Laituriraiteita 3
Liukuportaita 6
Hissejä 4
Aiheesta muualla

Itäkeskuksen metroasema (ruots. Östra centrums metrostation) on yksi Helsingin metron maanpäällisistä asemista. Se palvelee Itäkeskuksen ja Puotinharjun osa-alueita Vartiokylän kaupunginosassa Itä-Helsingissä sekä liityntäliikenteen välityksellä monia muitakin alueita. Asemalta on suora käynti kauppakeskus Itikseen, Tallinnanaukiolle ja vilkkaaseen bussiterminaaliin.[1] Itäkeskus on Helsingin metron ainoa asema, jossa liikenne haarautuu kahteen suuntaan: M1-linja jatkuu Vuosaareen ja M2 Mellunmäkeen.

Itäkeskus on yksi Helsingin metron alkuperäisistä asemista, jotka avattiin 1. kesäkuuta 1982. Sen suunnitteli arkkitehti Juhani Katainen.[5][6] Itäkeskuksessa on metroasemalle tyypillisen kahden raiteen sijasta kolme raidetta. Keskimmäistä raidetta käytetään ainoastaan poikkeustapauksissa. Itäkeskuksen asema on metron kolmanneksi vilkkain, ja sitä käyttää arkisin keskimäärin 36 900 matkustajaa.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aseman avauduttua aluksi oli käytössä vain läntinen lippuhalli.

Itäkeskuksen asema sisältyi jo Helsingin metron varhaisimpiin suunnitelmiin 1960-luvulla. Metrotoimikunnan maaliskuussa 1963 julkaisemassa tulevaisuudennäkymässä oli sijoitettu pysäkki nykyisen Itäkeskuksen kohdalle.[7] Vielä suunnitteluvaiheessa ja pitkälle 1970-luvulle asti tulevaa asemaa kutsuttiin Puotinharjun metroasemaksi.[8][9][10] Loppuvuonna 1979 uutisoitiin, että kaupunginhallitus oli vahvistanut asemalle nimen Itäkeskus.[11]

Itäkeskuksen metroaseman alkuperäiseksi kustannusarvioksi muodostui 44,8 miljoonaa markkaa.[12] Aseman piirrustukset laati arkkitehti Juhani Katainen toimistoineen.[5][6] Elokuussa 1979 Helsingin kaupunki ja rakennusyhtiö Haka tekivät urakkasopimuksen aseman betonirungon rakentamisesta. Laiturihallin runko oli harjakorkeudessaan keväällä 1980. Saman vuoden kesällä alkoi varsinaisen asemarakennuksen ja bussiterminaalin rakentaminen.[13][14]

Toukokuussa 1982, vain hieman ennen sen avaamista Helsingin Sanomat kuvaili uutta Itäkeskuksen asemaa ”hillityn tyylikkääksi” valoisine ja avarine tiloineen. Kehuja saivat myös materiaalivalinnat; lasi, kirkkaat teräspinnat, puu ja punatiili, joiden nähtiin sopeutuvan hyvin Itäkeskuksen ympäröivään arkkitehtuuriin. Asemakokonaisuus ei ollut vielä täysin valmis liikennöinnin alkaessa, sillä aluksi käytössä oli vain läntinen lippuhalli. Aseman rakennuskustannukset olivat avaamiseen mennessä paisuneet jo 90 miljoonaan markkaan, ja siitä odotettiin tulevan koko metron ylivoimaisesti vilkkain asema 72 000 päivittäisellä matkustajalla.[15] Näin ei kuitenkaan käynyt, mutta sittemmin Itäkeskus on tyypillisesti ollut kolmen vilkkaimman aseman joukossa Rautatientorin ja Kampin ohella.[2]

Itäkeskus oli Helsingin metron itäinen päätepysäkki ensimmäiset neljä toimintavuottaan, ennen kuin itäisen jatkeen ensimmäinen pysäkki Myllypuro avattiin syksyllä 1986. Vuonna 1998 avattiin metrolinjan toinen haara aina Vuosaareen asti, jossa muusta Itä-Helsingistä poiketen Itäkeskuksen ja Puotilan välinen osuus kulkee kokonaan tunnelissa.[16] Syksyn ja talven 2007 aikana asemalla tehtiin remonttia, jossa kauppakeskuksen puoleisen sisäänkäynnin betoniportaat ja yhdet liukuportaat vaihdettiin kolmiin liukuportaisiin. Samalla uusittiin niiden vieressä oleva hissi sekä pintamateriaaleja.[17]

2020-luvun alussa suunniteltiin metroaseman ja sen ympäristön suurta uudistusta, jossa olisi rakennettu uusi joukkoliikenneterminaali sekä liiketiloja, asuntoja ja hotelli metroaseman yläpuolelle.[18] Rakennusyhtiö YIT vetäytyi hankkeesta markkinahaasteisiin vedoten alkuvuonna 2023.[19] Saman vuoden toukokuussa Helsingin kaupunki aloitti suunnitteluhankkeen uudelleen, tavoitteenaan luoda alueesta kaupunkimaisempi Itä-Helsingin keskus.[20]

Taide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maan päällä Tallinnanaukiolla on vuonna 2006 paljastettu Kimmo Schroderuksen veistos Kuru.[21] Vuonna 2014 taiteilija Viva Granlund suunnitteli kollaasiteoksen HELSINKI14 aseman ylätasanteelle.[22] Vuonna 2018 julkistettiin laituritason kehyksiin Mikko Eerolan teos I’m Coming Over.[23][24]

Liityntäliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asema on Itä-Helsingin joukkoliikenteen solmukohta, johon useiden liityntälinjojen lisäksi päättyvät poikittaislinjat 54, 561, 562, runkolinja 500[25] ja pikaraitiotie 15. Metro ei liikennöi öisin, vaan silloin Itä-Helsinkiä palvelevat yöbussit.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Itäkeskuksen metroasema Hel.fi. Arkistoitu 7.8.2011. Viitattu 16.7.2013.
  2. a b c Metroasemien käyttäjämäärät Kaupunkiliikenne Oy. Viitattu 3.5.2023.
  3. Perustietoja ja metroasemat Suomen Raitiotieseura. Viitattu 23.1.2024.
  4. HSL-liityntäpysäköintialueet Helsingin seudun liikenne. Viitattu 23.1.2024.
  5. a b Arkkitehti Juhani Kataisen kaino pyyntö päättäjille: ”Olkaa kilttejä, älkää täyttäkö Elielinaukiota” Helsingin Sanomat. Viitattu 1.2.2024.
  6. a b Itäkeskuksen ja sen ympäristön rakennusinventointi Helsingin kaupunki. Viitattu 1.2.2024.
  7. Helsinki löysi arkistojen kätköistä kartat 60-luvun huimista metrosuunnitelmista Helsingin Sanomat. Viitattu 31.1.2024.
  8. Sivu 9, 07.02.1976 Helsingin Sanomat. Viitattu 31.1.2024.
  9. Sivu 3, 13.08.1976 Helsingin Sanomat. Viitattu 31.1.2024.
  10. Sivu 9, 13.11.1975 Helsingin Sanomat. Viitattu 31.1.2024.
  11. Sivu 8, 27.11.1979 Helsingin Sanomat. Viitattu 1.2.2024.
  12. Sivu 8, 18.01.1979 Helsingin Sanomat. Viitattu 1.2.2024.
  13. Sivu 9, 07.03.1980 Helsingin Sanomat. Viitattu 1.2.2024.
  14. Sivu 3, 13.03.1980 Helsingin Sanomat. Viitattu 1.2.2024.
  15. Sivu 13, 24.05.1982 Helsingin Sanomat. Viitattu 1.2.2024.
  16. Tolmunen, Tapio: Tunnelijunasta suosikiksi – Helsingin metro 25 vuotta, s. 82–83. HKL, 2007.
  17. Itäkeskuksen metroasema remontoidaan Rakennuslehti. Viitattu 1.2.2024.
  18. Idän sykkivä sydän mullistuu pian perusteellisissa remonteissa – nämä neljä asiaa muuttuvat Itäkeskuksen ympäristössä lähivuosina Yle Uutiset. Viitattu 1.2.2024.
  19. HU: Itäkeskuksen jättiuudistus peruttiin kokonaan Iltalehti. Viitattu 1.2.2024.
  20. Stoan ja Puhoksen sekä Puotilan metroaseman alueet uudistuvat Itä-Helsingin keskukseksi – suunnittelijat tavattavissa Stoassa 20.5. STT. Viitattu 1.2.2024.
  21. Kuru - HAM HAM. Viitattu 23.1.2024.
  22. Viva Granlund: HELSINKI14 Kuvataiteilijamatrikkeli. Viitattu 23.1.2024.
  23. Asemakohtaiset taideteokset elävöittämään kantametron asemia STT. Viitattu 23.1.2024.
  24. Helsingin metroasemien uudet taideteokset valittiin Helsingin Sanomat. Viitattu 23.1.2024.
  25. Metroasemien käyttäjämäärät Helsingin kaupunki. Viitattu 5.6.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoiseen/Länteen Etelään/Itään
Siilitie
Kivenlahden metroasema
M1 Puotila
Vuosaari
Siilitie
Tapiola
M2 Myllypuro
Mellunmäki