Istituto Nazionale di Fisica Nucleare

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Istituto Nazionale di Fisica Nucleare
INFN logo.gif
Perustettu 1951
Tyyppi Tutkimuslaitos
Rahoitus Italian valtio
Henkilökunta 2 000[1]
Sijainti Rooma, Italia
Osoite Palazzo Lante, Piazza dei Caprettari 70, Rooma
Sivusto infn.it

Istituto Nazionale di Fisica Nucleare (INFN) (engl. the National Institute of Nuclear Physics) on Italian ydin-, hiukkas- ja astrofysiikan tutkimusta koordinoiva tutkimuslaitos. Se perustettiin 8. elokuuta 1951 Milanon, Torinon, Padovan ja Rooman yliopistojen toimesta edistämään Enrico Fermin 1930-luvulla Roomassa aloittamaa ydinfysiikan tutkimusta. INFN tekee läheistä yhteistyötä CERNin, Fermilabin, Max Planck -instituutin ja muiden kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa.

1950-luvun jälkipuoliskolla Istituto Nazionale di Fisica Nucleare suunnitteli ja rakennutti ensimmäisen italialaisen hiukkaskiihdyttimen - Frascatin elektronisynkrotronin. 1960-luvun alkupuoliskolla Frascatissa rakennettiin Bruno Touschekin johdolla lisäksi maailman ensimmäinen elektroni-positronitörmäytin (ADA - Anello Di Accumulazione). Vuonna 1968 Frascatin kansallinen laboratorio otti käyttöön ADONE:n (suurempi ADA), joka oli ensimmäinen korkeaenergiahiukkastörmäytin. Sen säteen energia oli 1,5 GeV. Samoihin aikoihin INFN liittyi mukaan tutkimuksiin CERN:iin sijoitettavien, entistä tehokkaampien hiukkaskiihdyttimien rakentamiseksi. Viime vuosina INFN:llä on ollut merkittävä osa grid-laskennan kehityksessä.

INFN:llä on yhteensä 19 osastoa (ital. sezioni) useimmissa suurissa italialaisyliopistoissa (esim. The Galileo Galilei Institute for Theoretical Physics (GGI), jota rahoittavat INFN ja Firenzen yliopisto[2]), sekä neljä kansallislaboratoriota. INFN:llä on omaa henkilöstöä noin 2 000[1], mutta se on ensisijaisesti korkeaenergiafysiikan päärahoittajataho Italiassa. Tutkijat ovat usein samanaikaisesti yliopiston sekä INFN:n kirjoilla, ja saavat jälkimmäisestä kohdennettua tutkimusrahoitusta. INFN toimii ulkopuolisena rahoittajana noin 2 000 vanhemmalle ja 1 300 nuoremmalle tutkijalle.[1]

Laboratoriot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • LNGS (Laboratori Nazionali del Gran Sasso)
  • LNL (Laboratori Nazionale di Legnaro)
  • LNF (Laboratori Nazionali di Frascati)
  • LNS (Laboratori Nazionali del Sud, Catania)

Osastojen sijainnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bari, Bologna, Bologna - CNAF, Cagliari, Catania, Ferrara, Firenze, Genova, Lecce, Milano, Milano - Bicocca, Napoli, Padova, Pavia, Perugia, Pisa, Rooma - I, Rooma - II, Rooma - III, Torino, Trieste

INFN:n johtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c The INFN Istituto nazionale di fisica nucleare INFN. Viitattu 6.10.2009. (englanniksi)
  2. Welcome to the GGI GGI - Galileo Galilei Institute for Theoretical Physics. Viitattu 6.10.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]