Siirry sisältöön

Istaravšan

Wikipediasta
Istaravšan
Истаравшан
Muğteppan linnoituksen uudelleen rakennettu portti.
Muğteppan linnoituksen uudelleen rakennettu portti.

Istaravšan

Koordinaatit: 39°54′34″N, 69°0′17″E

Valtio Tadžikistan
Maakunta Suğd
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 687 km²
Väkiluku (2020) 63 078 (kaupunki)
281 918 (kaupunkialue)


















Kūkgunbazin moskeija.
Xavzi Sanginin moskeija 1900-luvun alusta.
Istaravšanin vanhaakaupunkia.

Istaravšan (tadžikiksi Истаравшан, vuoteen 2000 saakka Ūroteppa, Ӯротеппа) on kaupunki Suğdin maakunnassa Tadžikistanissa[1]. Se sijaitsee Turkestanvuorten pohjoisella reuna-alueella[2] 73 kilometriä maakunnan pääkaupungista Xudžandista lounaaseen[1]. Kaupunkialueella oli vuoden 2020 väestönlaskennan mukaan 281 918 ja varsinaisessa kaupungissa 63 078 asukasta[3].

Maantiede ja ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Istaravšanin kaupunkialueen pinta-ala on 687 neliökilometriä. Se rajoittuu pohjoisessa Zafarobodin, idässä ja kaakossa Devaštitšin ja lounaassa Šahristonin piireihin sekä lännessä Uzbekistaniin. Alue sijaitsee Turkestanvuorten pohjoisrinteillä ja ulottuu pohjoisessa Nälkäaron kaakkoisreunalle. Eteläosan korkeus on 4 000 ja pohjoisen tasangon 500–600 metriä merenpinnasta.[1]

Seudulla vallitsee kuiva mannerilmasto. Heinäkuun keskilämpötila on 24,1 astetta. Vuotuinen sademäärä on tasangolla 200–300 ja vuorilla 300–800 millimetriä. Kattasoijoki muodostaa kaupungin eteläpuolella samannimisen tekojärven. Havubakissa on kuumia kivennäislähteitä, joiden yhteyteen on rakennettu parantola.[1]

Asutus ja väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1936 perustettu Ūroteppan piiri muutettiin Istaravšanin kaupungiksi vuonna 2000. Siihen kuuluu kaupungin keskustan lisäksi kymmenen maaseutuyhteisöä: Džavkandak, Guli Surx, Nidžonī, Nofarodž, Poškent, Qal’ai Baland, Qal’atšai Kalon, Sabriston, Tšorboğ ja Zarhalol. Naapurustoja on 22 ja kyliä 68.[1]

Kaupunkiväestön osuus on 22 prosenttia[3]. Tadžikkien lisäksi alueella asuu uzbekkeja (noin 14 prosenttia)[4].

Keskustaajaman asukasluvun kehitys

1959 1970 1979 1989 2000 2010
&&&&&&&&&&023839.&&&&0023 839[5] &&&&&&&&&&032523.&&&&0032 523[6] &&&&&&&&&&037662.&&&&0037 662[7] &&&&&&&&&&045763.&&&&0045 763[8] &&&&&&&&&&051000.&&&&0051 000[9] &&&&&&&&&&060200.&&&&0060 200[10]

Istaravšan (Ūroteppa) on yksi Tadžikistanin vanhoista kaupungeista. Sen 2500-vuotisjuhlia vietettiin vuonna 2002.[1] Kaupungin nykyinen nimi perustuu Sogdianaan kuuluneeseen Istaravšanin tai Usrušanan alueeseen[11]. Se oli Silkkitien varrella sijainnut kauppapaikka, jonka ovat hävittäneet Aleksanteri Suuri vuonna 329 eaa, mongolit 1200-luvun alussa ja venäläiset vuonna 1866.[12]

Liikenne ja talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Istaravšanin kautta kulkee Dušanben ja Xudžandin välinen maantie[1]. Matkaa pääkaupunkiin on 268 kilometriä[13]. Liikennöintiä on helpottanut huomattavasti vuonna 2012 avattu Šahristonin tunneli[12].

Seudun pääelinkeino on maatalous, joka on erikoistunut viljan, vihannesten, perunan, hedelmien, viinirypäleiden ja melonien viljelyyn sekä karjanhoitoon. Lähes puolet viljelysmaasta on keinokasteltua.[1]

Istaravšanissa on elintarvike-, tekstiili- ja rakennustarviketeollisuutta. Kaupunki on myös perinteisten käsityöammattien keskus.[1][4]

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin koillisosan mäellä sijaitsee osittain uudelleen rakennettu Muğteppan linnoitus, joka on perustettu 400-luvulla eaa. Sen keskellä on 5 000-paikkainen amfiteatteri. Linnoituksen lähellä entisessä ortodoksikirkossa toimii kotiseutumuseo, joka esittelee kaupungin historiaa ja käsityötaidetta.[1][12]

Istaravšanin vanhankaupungin tunnetuin nähtävyys on 1500-luvulla rakennettu Kūkgunbazin eli Abdulatif Sultonin moskeija, joka on muutettu madrasaksi 1600-luvulla. Muita historiallisia kohteita ovat merkkihenkilöiden hautakammiot, joista vanhimmat ovat 700-luvulta, Bobo Tağon mausoleumin rakennuskokonaisuus 1500-luvulta, Sari Mazorin mausoleumit ja moskeija 1500–1800-luvulta ja Rustambekin madrasa 1800-luvulta. Vanhassakaupungissa on säilynyt myös 1700–1900-luvun alun asuintaloja. Kaupungin torialueen lähellä sijaitsevat käsityöläisten työpajat.[1][2][12]

  1. a b c d e f g h i j k Ensiklopedijai Millii Todžik, džildi 8, s. 599–606. Dušanbe: Sarredaksijai ilmii Ensiklopedijai Millii Todžik, 2019. ISBN 978-99975-68-12-0
  2. a b Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 27, s. 72. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1977.
  3. a b Tšislennost postojannogo naselenija po oblastjam, raionam, gorodskim poselenijam, raionnym tsentram i selskim naseljonnym punktam Agentstvo po statistike pri prezidente Respubliki Tadžikistan. Viitattu 15.2.2025.
  4. a b Programma sotsialno-ekonomitšeskogo razvitija goroda Istaravšan Ministerstvo ekonomitšeskogo razvitija i torgovli Respubliki Tadžikistan. 2011. Viitattu 15.2.2025.
  5. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 11.9.2016. (venäjäksi)
  6. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 11.9.2016. (venäjäksi)
  7. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 11.9.2016. (venäjäksi)
  8. Всесоюзная перепись населения 1989 г. (Yleisneuvostoliittolainen väestönlaskenta 1989, muut neuvostotasavallat) demoscope.ru. Viitattu 10.9.2016. (venäjäksi)
  9. О первых итогах всеобщей переписи населения 2000 года (Tadžikistanin vuoden 2000 väestönlaskennan tuloksia) web.archive.org, alkujaan tajikistan.ru/stat.htm. Viitattu 10.9.2016. (venäjäksi)
  10. Population and Housing Census 2010, Republic of Tajikistan (Browse for data by -valinnasta alavalikko Topic, jossa tehdään valinnat "DEMOGRAPHIC AND SOCIAL CHARACTERISTICS - Population size by urban and rural areas (select all)" + OK. Alueiden tiedot tulevat näkyville ja nyt avataan (painetaan plussaa) halutulta hallintoalueelta "Level 4 areas") censusinfo.tj. Viitattu 10.9.2016. (englanniksi)
  11. Abdullaev, Kamoludin: Historical Dictionary of Tajikistan, 3rd edition, s. 221–222. Lanham: Rowman & Littlefield, 2018. ISBN 9781538102510
  12. a b c d Ibbotson, Sophie: Tajikistan: the Bradt Travel Guide. Chalfont St Peter: Bradt Travel Guides, 2020. ISBN 978-1-78477-654-1
  13. Džumhurii Todžikiston: Donišnoma, s. 34. Dušanbe: Sarredaksijai ilmii Ensiklopedijai Millii Todžik, 2021. ISBN 978-99985-0-005-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]