Isosveitsinpaimenkoira
| Isosveitsinpaimenkoira | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Sveitsi [1] |
| Määrä | Suomessa rekisteröity 203 (Vuonna 2021)[2] |
| Rodun syntyaika | vanha |
| Alkuperäinen käyttö | vahtikoira, vetokoira [1] |
| Nykyinen käyttö | seurakoira, vetokoira, suojelukoira, vahtikoira, perhekoira [1] |
| Elinikä | noin 8–11 vuotta |
| Muita nimityksiä | grosse[3], Grosser Schweizer Sennenhund[1], Great Swiss Mountain Dog, grand bouvier suisse, grande bovaro svizzero, gran boyero suizo, suur šveitsi alpi karjakoer, "lyhytkarvainen berninpaimenkoira" |
| FCI-luokitus |
ryhmä 2 Pinserin ja snautserin tyyppiset, molossikoirat ja sveitsinpaimenkoirat alaryhmä 3 Sveitsinpaimenkoirat #58[1] |
| Ulkonäkö | |
| Paino | uros 50–64 kg, narttu 48–54 kg |
| Säkäkorkeus | uros 65–72cm, narttu 60–68 cm [1] |
| Väritys | musta-ruskea-valkoinen (tricolor)[1] |
Isosveitsinpaimenkoira (saks. Grosser Schweizer Sennenhund, ransk. grand bouvier suisse, ital. grande bovaro svizzero) on sveitsiläinen koirarotu, nimensä mukaisesti sveitsinpaimenkoirista kookkain[3]. Rodun alkuperäinen käyttötarkoitus oli toimia vahti- ja vetokoirana, mutta nykyisin se on myös seura-, suojelu- ja perhekoira[1].
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isosveitsinpaimenkoira on vankka, lihaksikas ja vahvaluustoinen koira. Sillä on kolmivärinen turkki. Se on liikkuvainen ja kestävä huolimatta koostaan ja painostaan. Sukupuoleen liittyvät erot uroksen ja nartun välillä ovat selvät. [1]
”Isosveitsinpaimenkoiran turkki ei ehkä ole niin kaunis kuin bernin pitkä, kiiltävä turkki, mutta grosse on arkipäiviä eikä sunnuntaita varten. Ja onhan viikossa edelleenkin kuusi arkipäivää ja vain yksi sunnuntai.” (Moritz Magron)
Luonne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isosveitsinpaimenkoira on erinomainen seura- ja perhekoira leppoisan luonteensa vuoksi. Ne ovat valppaita, pelottomia, itsevarmoja ja sopeutuvaisia. Grosset ovat uskollisia perhejeenjäsenille ja hyväntahtoisia tutuille ihmisille. Rotu ei sovellu tarhakoiraksi. [1][3]
Rotu on melko itsepäinen, joten se ei ole helpoin mahdollinen koulutettava. Se soveltuu kuitenkin monipuolisesti harrastamiseen, kuten esimerkiksi paimennukseen, tokoon, agilityyn tai jäljetykseen. [3]
Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sveitsin Kennelklubin (SKG) 25-vuotisjuhlanäyttelyssä vuonna 1908 kaksi ”lyhytkarvaista berninpaimenkoiraa” tuotiin ensimmäisen kerran professori A. Heimin arvosteltavaksi. Tämä huomattava sveitsinpaimenkoirien kehittäjä tunnisti esitetyissä koirissa vanhan, sukupuuttoon kuolleeksi luullun rodun.[3]
Isosveitsinpaimenkoira polveutuu niin sanotuista teurastajien koirista, jotka olivat laajalle Keski-Eurooppaan levinneitä vahvoja, kolmivärisiä, joskus musta-ruskeita tai keltaisia koiria. Niitä käytettiin vetokoirina, vahteina sekä karjan kuljettamisessa ja ne olivat suosittuja teurastajien, maanviljelijöiden ja karjakauppiaiden keskuudessa. SKG tunnusti rodun 1909. Rodulle perustettiin vuonna 1912 oma rotujärjestö, der Klub für Grosse Schweizer Sennenhunde. FCI julkaisi vuonna 1939 ensimmäisen rotumääritelmän. [3]
Isoveitsinpaimenkoiria käytettiin muun muassa Sveitsin armeijassa veto- ja kantokoirina toisen maailmansodan aikana. [3]
Suomen ensimmäinen isosveitsinpaimenkoira tuotiin Ruotsista vuonna 1976. [3]
Terveys ja turkinhoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isosveitsinpaimenkoirilla esiintyviä sairauksia ja häiriöitä ovat esimerkiksi lonkka- ja kyynärnivelen kasvuhäiriö, olkanivelen osteokondroosi (OCD) sekä vatsalaukun kiertymä.[3]
Rodulla esiintyy muun muassa myös epilepsiaa sekä erilaisia silmäsairauksia.[3]
Isosveitsinpaimenkoiralla on lyhyt, säänkestävä turkki ja tiheä aluskarva. Aluskarva suojaa hyvin kylmältä ja kostealta. Turkin hoitaminen on erittäin helppoa: pesu ja harjaus tarvittaessa riittää. Karvanlähtöaikaan turkkia suositellaan harjattavaksi päivittäin karvan vaihtumisen nopeuttamiseksi. [4]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j Suomen Kennelliitto ry - Finska Kennelklubben: Isosveitsinpaimenkoiran rotumääritelmä (pdf) kennelliitto.fi: Suomen Kennelliitto ry - Finska Kennelklubben. Viitattu 2.10.2021. suomi
- ↑ Isosveitsinpaimenkoira. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä, Suomen Kennelliitto. Viitattu 2.10.2021.
- ↑ a b c d e f g h i j Heli Halonen: Grosse - monipuolinen paketti (pdf) Sennen-lehti. 2013. Suomen sveitsinpaimenkoirat ry. Viitattu 2.10.2021. suomi
- ↑ Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry: Isosveitsinpaimenkoira hankikoira.fi. hankikoira.fi: hankikoira.fi. Viitattu 2.10.2021. suomi
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Isosveitsinpaimenkoira Wikimedia Commonsissa
