Isoputkikuonolepakko
| Isoputkikuonolepakko | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Lepakot Chiroptera |
| Heimo: | Hedelmälepakot Pteropodidae |
| Suku: | Nyctimene |
| Laji: | major |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Nyctimene major |
|
| Synonyymit | |
|
|
 |
|
| Alalajit[3] | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Isoputkikuonolepakko[4] (Nyctimene major) on Papua-Uudessa-Guineassa ja Salomoninsaarilla elävä hedelmälepakoiden heimoon kuuluva lepakkolaji.[1]
Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin suomenkieliseksi nimeksi on bismarcksaaristonputkikuono.[5]
Laji on keskikokoinen, ruumiin pituus on 7–12 cm, hännän 1,5–2,5 cm ja siipien kärkiväli 20–28cm. Kuten kaikkien suvun lajien, myös isoputkikuonolepakon sieraimet ovat pidentyneet putkimaisiksi ulokkeiksi. Isoputkikuonolepakolla ne ovat kierteiset. Ulokkeiden tarkoitusta ei tiedetä, mutta niiden arvellaan auttavat lepakkoa löytämään kypsiä hedelmiä. Ravinnokseen laji käyttää guava- ja viikunapuiden hedelmien sekä nuoren kookospähkinän ytimen hedelmämehua.[2][6]
Isoputkikuonolepakko elää alamaan metsissä, puutarhoissa, plantaaseilla ja atollien kasvillisuudessa. Se tulee toimeen myös pienillä saarilla. Päivänsä se viettää yleensä yksin tai pieninä ryhminä roikkuen puun rungolla suojavärinään täplikäs lentopoimu.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Lamoreux, J.: Nyctimene major IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020.2. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.9.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Whitfield, Philip ym.: Suuri eläintieto, s. 38. Suomentanut Kosonen, Lasse ym.. WSOY, 1984. ISBN 951-0-17601-X.
- ↑ Wilson, Don E.; Reeder, DeeAnn M.: Nyctimene major Mammal Species of the World. 2005. Johns Hopkins University Press. Viitattu 10.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Haaramo, Mikko: Mikko's Phylogeny Archive mv.helsinki.fi. 2019. Viitattu 10.9.2020.
- ↑ Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäät -ontologia - MAMO onki.fi. Semantic Computing Research Group. Viitattu 10.9.2020.
- ↑ Taylor, Marianne: Bats: An illustrated guide to all species, s. 316. Ivy Press, 2019. ISBN 9781782407768. Kirja Googlen-teoshaussa (viitattu 12.9.2020). (englanniksi)
|