Piennarpukinparta
| Piennarpukinparta | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Lahko: | Asterales |
| Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
| Suku: | Pukinparrat Tragopogon |
| Laji: | pratensis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Tragopogon pratensis |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Piennarpukinparta eli pukinparta (Tragopogon pratensis) on Euroopassa kasvava keltakukkainen asterikasvi. Se on juureskasvina viljellyn kaurajuuren (Tragopogon porrifolius) lähisukulainen.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piennarpukinparta on kaksivuotinen ja kasvaa 50–70 senttimetriä korkeaksi. Sillä on paksu pääjuuri. Varressa ja sen tyvellä on lukuisia pitkiä ja kapeita lehtiä. Varsilehdet ovat sepiviä, kouruisia ja suippokärkisiä. Piennarpukinparran 3–5 cm leveät, vaaleankeltakukkaiset mykeröt ovat yksittäin varren haarojen päissä. Hedelmät ovat isoja lenninhaivenellisia pähkylöitä.[1]
Kasvi aukaisee kukkansa vain aamupäiväksi, mikä on antanut vaikutteita kansankielisiin nimiin, esimerkiksi englanninkielinen nimi Jack-go-to-bed-at-noon ("Jaakko menee nukkumaan keskipäivällä").
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kasviatlas 2022: Piennarpukinparran (Tragopogon pratensis) levinneisyys Suomessa.
- Suomen Lajitietokeskus: Piennarpukinparta (pukinparta) – Tragopogon pratensis
|