Isopropyyliasetaatti
| Isopropyyliasetaatti | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | 2-propyyliasetaatti |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C5H10O2 |
| Moolimassa | 102,1 g/mol |
| Ulkomuoto | väritön neste |
| Sulamispiste | −73 °C (200 K) |
| Kiehumispiste | 89 °C (362 K) |
| Tiheys | 0,88 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | veteen 4,3 g/100 ml (27 °C) |
Isopropyyliasetaatin kemiallinen kaava on C5H10O2 ja rakennekaava CH3COOCH(CH3)2. Isopropyyliasetaatista käytetään myös nimityksiä 2-asetoksipropaani ja 2-propyyliasetaatti. Se on etikkahapon 1-metyylietyyliesteri.
Isopropyyliasetaatti on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritön neste, jolla on tunnusomainen haju. Sen moolimassa on 102,1 g/mol, sulamispiste − 73 °C, kiehumispiste 89 °C, tiheys 0,88 g/cm3, liukoisuus veteen 4,3 g/100 ml 27 °C:n lämpötilassa, leimahduspiste 2 °C c.c., itsesyttymislämpötila 460 °C ja CAS-numero 108-21-4.
Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isopropyyliasetaattia valmistetaan isopropanolin ja etikkahapon välisellä esteröintireaktiolla. Katalyyttinä käytetään happoja kuten rikkihappoa tai p-tolueenisulfonihappoa. Isopropyyliasetaattia käytetään liuottimena ja liuottaa muun muassa selluloosaa, selluloosajohsanniaisa ja hartseja. Sitä voidaan käyttää myös hajusteissa.[1][2][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 344. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
- ↑ John E. Logsdon & Richard A. Loke: Isopropyl Alcohol, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 23.04.2013
- ↑ Dieter Stoye: Solvents, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 23.04.2013