Isomustakaija
| Isomustakaija | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
| Heimo: | Kaijat Psittaculidae |
| Suku: | Mustakaijat Coracopsis |
| Laji: | vasa |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Coracopsis vasa |
|
| Katso myös | |
Isomustakaija (Coracopsis vasa) on Intian valtameren eteläosassa elävä melko suuri kaija. Se kuuluu mustakaijojen sukuun.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]_female,_breeding_plumage.jpg)
Isomustakaija kasvaa noin 50 cm pitkäksi ja noin 480 g painavaksi. Isomustakaija on kauttaaltaan musta. Vain sen sarvenvärinen nokka, ruskeat silmät ja lihanpunaiset koivet eivät ole mustia. Nuoressa linnussa on ruskehtavia höyheniä varsinkin vatsapuolella.
Isomustakaijan (tai mustakaijojen) erityinen ominaisuus on naaraan ulkonäön muuttuminen pesinnän aikana: sen päästä putoavat höyhenet jolloin sen keltainen iho paljastuu alta.[2]
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Isomustakaijaa tavataan Komorien saaristossa ja Madagaskarissa. Sen elinympäristön ala on 413 000 neliökilometriä.[3] Lajista tunnetaan kolme alalajia: vasa Madagaskarin itäosissa, drouhardi länsiosissa ja comorensis Komoreilla. Shaw kuvaili lajin holotyypin Itä-Madagaskarista.[4]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Isomustakaija elää metsissä ja savanneilla alle kilometrin korkeudessa.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Isomustakaijan lisääntymisestä tiedetään vain hyvin vähän. Sen pesä sijaitsee puunkolossa ja sen pesimäkauden uskotaan kestävän lokakuusta joulukuuhun.
Mustakaijojen suku on erikoinen: ne ovat yksi harvoja lintuja joilla voi sanoa olevan penis. Mustakaijoilla tätä kutsutaan nimellä "cloacal protrusion" eli kloaakin ulkonema. Se on isomustakaijoilla jopa 5,5cm pitkä ja 4,5cm leveä ulkonema, joka ei ole aina näkyvillä, vaan minuuttien aikana tulee ulos tai menee takaisin sisään koiraan kehoon. Parittelussa tämä "penis" menee naaraan kloaakin sisään, ja lukittuu näin. Linnut ovat paritellessa yhteenlukittuina noin 100 minuutin ajan.[5]
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Isomustakaijat syövät hedelmiä, pähkinöitä, marjoja ja siemeniä. Paikoin se on viljelytuholainen syömällä maissinsiemeniä ja paikallisten asukkaiden hirssintapaista viljaa. Ruokailevat parvet voivat olla suuria.
Uhat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Isomustakaijoja metsästetään ruoaksi mutta suurempi uhka sille on elinympäristöjen tuhoutuminen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Perrins, Christopher M. (päätoim.) 1992: Otavan lintutieto - Maailman linnut. Otava. Italia. ISBN 951-1-12001-8
- Forshaw, Joseph M. & Cooper, William T. 1977: Parrots of the World. - T.F.H. Publications, Inc. New Jersey. ISBN 0-87666-959-3
- ↑ BirdLife International: Coracopsis vasa IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.4.2014. (englanniksi)
- ↑ Vasa Parrot | World Parrot Trust parrots.org. Viitattu 18.12.2025. (englanniksi)
- ↑ BirdLife (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- ↑ IBC (englanniksi)
- ↑ R. Wilkinson, T. R. Birkhead: Copulation behaviour in the Vasa parrots Coracopsis vasa and C. nigra. Ibis, 1995, 137. vsk, nro 1, s. 117–119. doi:10.1111/j.1474-919X.1995.tb03228.x ISSN 1474-919X Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)