Ismo

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ismo
Nimipäivä  
– suomenkielinen 23. marraskuuta
(vuodesta 1995 lähtien)
10. joulukuuta
(vuoteen 1994 asti)
– ruotsinkielinen
– ortodoksinen 17. kesäkuuta
Muunnelmia
Vastineita eri kielissä
Nimen alkuperä Ismael

Ismo on suomalaisen miehen etunimi. Nimi on muunnos heprealaisperäisestä nimestä Ismael, joka merkitsee "Jumala kuulee."[1] Ismon tuloa suomalaiseen nimistöön ovat luultavasti edistäneet samansointuiset Osmo ja Asmo.[2]

Vuoden 2009 loppuun mennessä on nimetty noin 8 440 Ismoa. Vähän alle puolet Ismoista on syntynyt 1960- tai 1970-luvulla. 2010-luvulla 21.11.2016 mennessä Ismoja on Suomessa nimetty 32.[3]

Nimipäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ismon nimipäivä oli 23. marraskuuta vuoteen 1949 saakka[4] [5] ja uudestaan vuodesta 1995 lähtien[6].[1] Vuonna 1950 se siirrettiin joulukuun 10. päivään[4], josta Ihanelma sai väistyä.[7] Marraskuun 23. päivästä tuli Klemetin nimipäivä[4], kunnes tämä nimi vuonna 1995 poistettiin almanakasta ja Ismon nimipäivä palautettiin tälle päivälle. Joulukuun 10. päivästä tuli tällöin Jutan nimipäivä.

Tunnettuja Ismoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvitteellisia Ismoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, s. 351. WSOY, 1999. 951-1-20023-4.
  2. Syrjänen, Pirjo-Riitta (toim.): Kutsu vaikka kukkaseksi: Nimitiedon vuosikirja. Hämeenlinna: Karisto, 1999. ISBN 951-23-3923-4.
  3. Nimipalvelu Väestörekisterikeskus. Viitattu 23.11.2016.
  4. a b c Eero Kiviniemi: Ehdotus muutoksiksi suomenkieliseen nimipäiväkalenteriin vuodeksi 1995, s. 18. Helsingin yliopisto, 1992. Teoksen verkkoversio.
  5. ”Marraskuu vuonna 1949”, Almanakka vuodeksi 1949 jälkeen Vapahtajamme Kristuksen syntymän, s. 25. Helsingin yliopisto. Teoksen verkkoversio.
  6. ”Marraskuu 1995”, Almanakka vuodeksi 1995 jälkeen Vapahtajamme Kristuksen syntymän, s. 24. Helsingin yliopisto. Teoksen verkkoversio.
  7. ”Joulukuu vuonna 1949”, Almanakka vuodeksi 1949 jälkeen Vapahtajamme Kristuksen syntymän, s. 26. Helsingin yliopisto. Teoksen verkkoversio.