Isdalenin nainen
Isdalenin nainen (norj. Isdalskvinnen) on Isdalenin laaksosta Norjasta läheltä Bergenin kaupunkia 29. marraskuuta 1970 löytynyt tunnistamattoman naisen ruumis. Ruumis oli palanut, minkä lisäksi ruumiin tunnistamista mahdollisesti helpottavat merkit oli poistettu.[1]
Myöhemmässä tutkimuksissa selvisi, että nainen oli matkustanut ennen kuolemaansa useissa Norjan eri kaupungeissa vähintään kahdeksaa eri väärää henkilöllisyyttä käyttäen. Ruumiista tehtyjen tutkimusten perusteella nainen oli todennäköisesti peräisin Skandinavian ulkopuolelta. Tapauksen eri yksityiskohdat ovat johtaneet teorioihin naisen taustoista, ja hänen on esimerkiksi epäilty olleen vakooja.
Kuolemaa pidettiin itsemurhana, eivätkä johtolangat johtaneet naisen henkilöllisyyden selviämiseen, minkä vuoksi tapauksen tutkinta lopetettiin. Norjan yleisradioyhtiö NRK ja Norjan poliisi aloittivat vuonna 2016 uudet yritykset naisen henkilöllisyyden selvittämiseksi.[2]
Löytöpaikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Retkeilemässä ollut perhe löysi Isdalenin naisen ruumiin 29. marraskuuta 1970. Tuolloin 12-vuotias tyttö, hänen siskonsa ja perheen isä olivat retkeilemässä Isdalenin laaksossa muutaman kilometrin päässä Bergenin kaupungista. Perhe oli kulkenut hieman tavallisesta reitistä sivuun mäen päälle, jonne retkeilijät suuntasivat vain harvoin. Tyttö saapui metsäaukealle, josta hän löysi Isdalenin naisen ruumiin selällään kahden suuren kiven välistä. Ruumis oli palanut, ja se oli niin sanotussa nyrkkeilijäasennossa, joka on tyypillinen palaneille ruumiille ja jossa kädet ovat kohonneet yläruumiin eteen. Perhe palasi takaisin kaupunkiin kiertäen Svartediketjärven ympäri.[3]
Tutkijat ja poliisi tulivat paikalle jonkin aikaa ruumiin löytymisen jälkeen. Ruumiin lisäksi he löysivät naisen mukanaan tuomiaan esineitä, jotka olivat nekin palaneet. Esineiden joukossa oli vaatteiden jäänteitä, sateenvarjo, kaksi sulanutta vesipulloa, puolillaan ollut Kloster Liqueur -merkkinen likööripullo ja mahdollisesti passin muoviset kuoret. Pian huomattiin, että tulen säästämistä esineistä oli poistettu tunnistamisen mahdolliseksi tekeviä osia. Esimerkiksi vaatteiden ja jopa muovipullojen pohjan tuote-etiketit olivat poissa.[3]
Tutkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isdalenin nainen tunnetaan tapausnumerona 134/70, jota hänestä käytetään edelleen virallisissa yhteyksissä. Bergenin poliisilaitos ei edennyt tutkinnoissaan, ja avuksi kutsuttiin lopulta Norjan kansallinen rikostutkintapalvelu Kripos. Bergenin poliisin ja Krisposin mukana tutkimuksissa oli poliisiviranomaisia ympäri Eurooppaa. Tapauksen tutkinta hiljeni ruumiin hautaamisen jälkeen, kunnes Norjan yleisradioyhtiö NRK ja Norjan poliisi aloittivat vuonna 2016 uudet yritykset naisen henkilöllisyyden selvittämiseksi. [3]
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isdalenin naisen ruumiinavauksessa löydettiin unilääkkeenä käytettävää fenobarbitaalia, jota nainen oli ottanut useina annoksina ennen kuolemaansa. Lääke ei kuitenkaan yksin aiheuttanut kuolemaa. Se saattoi kuitenkin olla viite itsemurhasta, koska lääke oli otettu tabletteina, joita olisi ollut vaikea syöttää mahdollisen murhan uhrille.[3]
Kuolemansyyksi todettiin lääke- ja häkämyrkytyksen yhdistelmä. Myös tulen aiheuttamat vammat ovat saattaneet olla mahdollinen kuolinsyy. Maaperästä ruumiin alta löydettiin pieniä pitoisuuksia bensiiniä. Joulukuussa 1970 Bergenin poliisipäällikkö totesi Isdalenin naisen tehneen itsemurhan, jonka mahdolliseksi syyksi hän esitti manian kaltaisen vainoharhaisuuden. Ruumis haudattiin 5. helmikuuta 1971 maatumattomassa sinkkiarkussa, jotta se olisi mahdollista siirtää, jos esimerkiksi naisen omaiset niin haluaisivat tehdä.[3] Poliisi arvioi naisen olevan katolilainen, joten hänelle järjestettiin katolilaiset hautajaiset.[4]
Johtolangat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tutkinta tuotti ensimmäisen merkittävän löytönsä kolme päivää ruumiin löytymisen jälkeen. Bergenin rautatieasemalta löydettiin kaksi matkalaukkua, joissa toisessa olleista aurinkolaseista saatiin ruumiin sormenjälkeä vastaava sormenjälki. Kun matkalaukkuja alettiin tutkia tarkemmin huomattiin, että myös niistä on poistettu tunnistamisen mahdollistavat merkit. Jopa laukusta löytyneestä hammasharjasta ja kammasta oli poistettu valmistusmerkinnät. Niiden ohella laukusta löytyi useita peruukkeja ja silmälasit, joissa oli linssit ilman vahvuuksia.[3] Muita matkalaukuissa olleita esineitä olivat muutama teelusikka, vaatteita, kosmetiikkaa, tuubi ekseemavoidetta, saksalaista ja norjalaista rahaa sekä brittiläisiä ja sveitsiläisiä kolikoita.[4] Matkalaukuissa oli myös kaksi merkittävää johtolankaa, kirjoituslehtiö ja kauppakassi.[3]
Kauppakassi on peräisin pienestä Oscar Rørtvedtin jalkinekaupasta Stavangerista. Poliisi haastatteli kauppiaan 22-vuotiasta poikaa, joka muisti kaupassa käyneen ulkomaalaisen naisen. Nainen oli käynyt kaupassa kaksi viikkoa aikaisemmin ja ostanut tuolloin muodissa olleet siniset kumisaappaat. Kenkiä vastaava pari oli löydetty Isdalenista, jolloin vahvistui Isdalenin naisen asioineen kaupassa. Rørtvedtilta ja muilta kaupan työntekijöiltä saatiin kuvaus naisen ulkonäöstä. Kenkäkaupan lähellä oli myös St. Svithunin hotelli, jonka vastaanottovirkailija muisti naisen, joka oli viettänyt hotellissa useamman päivän. Hän oli käyttänyt nimeä Finella Lorck ja kertonut olevansa kotoisin Belgiasta.[3]
Nainen oli tutkintalöytöjen perusteella matkannut Bergeniin Stavangerista. Poliisi ei löytänyt Bergenin seudun hotelleista samalla nimellä kirjautunutta asiakasta. Poliisi turvautui tutkimaan naisen käsialaa tuolloin ulkomaalaisilta hotelleihin kirjautumiseen vaadituista lomakkeista. Kriposin tutkijat vertasivat hänen käsialaansa muihin Norjan hotelleihin viimeisen vuoden aikana kirjautuneisiin ulkomaalaisiin naisiin. Tutkijat huomasivat naisen kiertäneen hotelleja eri kaupungeissa viikkojen ajan. Hän oli käyttänyt vähintään seitsemää eri passia ja Finella Lorck -nimen lisäksi nimiä Claudia Tielt, Vera Jarle, Alexia Zarna-Merchez, Claudia Nielsen, Genevieve Lancier ja Elisabeth Leenhouwfr. Myöhemmin hänen todettiin olleen myös useissa hotelleissa Pariisissa, missä hän oli käyttänyt nimeä Vera Schlosseneck. Suurimmassa osassa tapauksia nainen oli sanonut olevansa Belgiasta, mutta Belgian poliisi vahvisti kaikkien hänen käyttämiensä henkilöllisyyksien olevan vääriä.[3][4]
Kauppakassin ohella toinen matkalaukusta tehty merkittävä löytö oli kirjoituslehtiö. Sen ensimmäisellä sivulla oli sinisellä kynällä tehtyä kirjoitusta, joka koostui useista koodirivistöistä. Koodin tajuttiin olevan yhteenveto naisen matkoista ympäri Eurooppaa. Esimerkiksi ”N 9 N 18 S” tarkoitti Stavangeria 9. marraskuuta – 18. marraskuuta. Koodin perusteella naisen reitti oli kulkenut Pariisista Stavangeriin, sieltä Bergeniin ja edelleen Trondheimiin, takaisin Stavangeriin ja viimein Bergeniin.[3]
Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Norjan yleisradioyhtiö NRK ja Norjan poliisi aloitettua naisen henkilöllisyyden selvittämisen uudelleen vuonna 2016 ruumiinavauksen yhteydessä otetuista ja säilötyistä näytteistä tehtiin DNA-profiili.[5]
Ruumiinavauksen, haastattelujen sekä nyt tehtyjen DNA-tutkimusten perusteella Isdalenin nainen oli ruumiinrakenteeltaan hoikka, leveälantioinen ja 164 senttimetriä pitkä. Hänellä oli pitkät, ruskehtavan mustat hiukset, pieni ja pyöreä naama, ruskeat silmät sekä pienet korvat. Naisen iän arvioitiin alun perin olleen 25–30 vuotta, mutta vuonna 2017 hänen hampaistaan tehtyjen iänmäärityksen perusteella hän oli 36–44-vuotias. Hän oli siis syntynyt vuoden 1930 paikkeilla. Naisen hampaita oli operoitu useaan otteeseen, ja niissä oli useita kultapaikkoja. Neljääntoista hampaaseen oli tehty juurihoito. Kahden etuhampaan välissä oli vako.[5][3]
Kripos ja Bergenin yliopisto teettivät hampaille isotooppianalyysin, jonka tulokset julkaistiin vuonna 2017. DNA- ja käsiala-analyysien mukaan nainen oli peräisin Euroopasta, mutta isotooppianalyysillä naisen todennäköinen kotiseutu saatiin tarkennettua entistä pienemmälle alueelle. Analyysin perusteella nainen on kotoisin todennäköisimmin Itä- tai Keski-Euroopasta, minkä lisäksi hän on muuttanut ehkä hieman ennen toista maailmansotaa lännemmäksi. Isdalenin naisen elävänä tavanneet sanoivat hänen englannin kieltään heikoksi. Hänen kuultiin puhuvan myös muuta kieltä, jota pidettiin saksana tai flaamina.[6][7].
Teoriat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lehdistö nosti nopeasti esiin teoriat Isdalenin naisen vakoojataustasta. Norjan poliisikin oli samasta syystä yhteydessä Norjan salaisen palvelun kanssa, vaikkakin tämä kiistettiin vuosikymmenien ajan.[3] NRK:n mukaan salainen palvelu oli kiinnostunut etenkin väitteistä, joiden mukaan nainen olisi havaittu seuraamassa uusien ohjusten kokeiluja Länsi-Norjassa.[8] Sen selvityksistä ei kuitenkaan voitu tehdä selviä johtopäätöksiä. Kylmän sodan aikana Norjassa toimi esimerkiksi venäläisiä vakoojia. Lisäksi vain kolme vuotta Isdalenin naisen löytymisen jälkeen Israelin tiedustelupalvelu Mossadin agentit murhasivat terroristiksi erehdyksessä luulemansa algerialaissyntyisen Ahmed Bouchikiin Lillehammerissa.[4] Jotkut uskovat edelleen vakoojateorian selittävän naisen mysteerin.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Top 10 Facts - Unsolved Mysteries: Part 1 24.9.2014. LEMMiNo. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Øyvind Bye Skille: Tenner avslører at Isdalskvinnen var eldre enn man trodde NRK. 8.1.2018. Viitattu 26.4.2021. (norjaksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Ståle Hansen: The Isdalen mystery NRK. Viitattu 10.3.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d Helier Cheung: Isdal Woman: The mystery death haunting Norway for 46 years BBC News. BBC. Viitattu 10.3.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Do you remember this woman? NRK. Viitattu 10.3.2018. (englanniksi)
- ↑ 'Major breakthrough' in Norway's 46-year-old Isdal woman mystery BBC News. BBC. Viitattu 10.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Genombrott nära i 46 år gammalt norskt mysterium Omni. Viitattu 26.4.2021. (ruotsiksi)
- ↑ The secret police file on the Penguin missile system www.bbc.co.uk. Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Interpolille annettu uusi kuulutus toukokuulta 2017 NRK. Viitattu 10.3.2018. (englanniksi)