Irlannin kansalaisuus
Irlannin kansalaisuus on Irlannin ja yksittäisen henkilön välinen laillinen suhde. Maassa noudatetaan lähtökohtaisesti ius sanguinis -periaatetta.
Kansalaisuuden saaminen syntymällä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Irlannissa noudatettiin 1. tammikuuta 2005 asti ius soli -periaatetta, eli kaikki Irlannin maaperällä syntyneet henkilöt ovat automaattisesti Irlannin kansalaisia. Ennen vuotta 2005 Irlannin saarella, siis myös Pohjois-Irlannissa, syntyneet henkilöt voivat saada Irlannin kansalaisuuden syntyperänsä perusteella.[1]
Nykyään syntyperäisiä Irlannin kansalaisia ovat henkilöt, jotka täyttävät vähintään yhden seuraavista ehdoista:[1]
- vähintään toinen vanhemmista on joko Irlannin tai Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen lapsen syntyessä Irlannin maaperällä
- vähintään toinen vanhemmista on Irlannin kansalainen lapsen syntyessä Irlannin ulkopuolella
- Irlannin maaperällä syntyneet lapset, jotka eivät voi saada minkään maan kansalaisuutta
- Ulkomaalaisten vanhempien lapselle, jos edes toinen vanhemmista on asunut Irlannissa tai Pohjois-Irlannissa kolme vuotta neljästä ennen lapsen syntymää tai heillä on oikeus asua Irlannissa tai Pohjois-Irlannissa ilman oleskeluaikaa koskevia rajoituksia.[2]
Kansalaisuuden saaminen hakemuksella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hakemuksen perusteella Irlannin kansalaisuuden voi saada, mikäli hakija täyttää seuraavat ehdot:[3]
- vähintään 18-vuotias
- on asunut Irlannissa viisi vuotta viimeisen yhdeksän vuoden aikana
- osoittaa halukkuutensa jäädä Irlantiin
- on todettu hyvämaineiseksi
- osallistuu kansalaistamisseremoniaan ja vannoo uskollisuudenvalan
Irlannin kansalaisuuden voi saada rekisteröinnin kautta sellaiset Irlannin ulkopuolella syntyneet henkilöt, joiden isovanhemmista vähintään yksi oli syntynyt Irlannissa.[4]
Kaksoiskansalaisuus ja kunniakansalaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Irlanti hyväksyy kaksoiskansalaisuuden.[5] Irlantilaiset ovat automaattisesti myös Euroopan unionin kansalaisia.[6]
Irlannin presidentti voi maan hallitusta kuultuaan myöntää Irlannin kunniakansalaisuuden sellaiselle henkilölle, joka on tehnyt jonkun poikkeuksellisen palveluksen kansakunnan hyväksi.[7] Huolimatta siitä, että kyseessä on nimellisesti "kunniakansalaisuus", sen saaneilla henkilöillä on kaikki Irlannin kansalaisuuteen liiittyvät oikeudet. Kunniakansalaisuus on myönnetty vain 11 henkilölle:[8][9]
- Alfred Chester Beatty (1957)
- Tiede Herrema ja vaimonsa Elizabeth (1975)
- Tip O'Neill ja vaimonsa Mildred (1986)
- Alfred Beit ja vaimonsa Clementine (1993)
- Jack Charlton ja vaimonsa Pat (1996)
- Jean Kennedy Smith (1998)
- Derek Hill (1999)
Vuonna 1963 Irlannin pääministeri Seán Lemass suunnitteli kunniakansalaisuuden myöntämistä Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedylle. Ideasta kuitenkin luovuttiin, koska Yhdysvaltain kongressin olisi pitänyt antaa erillinen lupa kunniakansalaisuuden hyväksymiseen, koska muuten Kennedyn olisi rikkonut perustuslain kohtaa, joka kieltää Yhdysvaltain viranomaisia ottamasta vastaan lahjoja ja titteleitä ulkomailta.[10][11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Irish citizenship through birth or descent Citizens Information Board. 2023. Viitattu 2.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Irish citizenship through birth or descent Citizensinformation.ie. Viitattu 14.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Become an Irish citizen by naturalisation Immigration Service Delivery. Viitattu 2.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Applications based on Irish descent or Irish associations Immigration Service Delivery. Viitattu 14.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Entitlement to Irish citizenship Citizens Information Board. 2023. Viitattu 2.8.2023. (englanniksi)
- ↑ EU citizenship European Commission. 2023. Viitattu 2.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Irish Nationality and Citizenship Act, 1956 Government of Ireland. 2024. Viitattu 14.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Honorary Citizenship and Passports Best Citizenships. 6.4.2019. Viitattu 26.7.2025. (englanniksi)
- ↑ Irish Nationality and Citizenship Bill 2004: Report Stage (Resumed). – Dáil Éireann (29th Dáil) Houses of the Oireachtas. 30.11.2004. Viitattu 26.7.2025. (englanniksi)
- ↑ JFK had to turn down citizenship offer from government Independent. Arkistoitu 29.3.2022. Viitattu 26.7.2025. (englanniksi)
- ↑ Forrester, Nathan A. (toim.): Supplemental Opinions of the Office of Legal Counsel (Report). Vol. 1. (s. 278–284) United States Department of Justice. 2013. Arkistoitu 26.1.2023. Viitattu 26.7.2025. (englanniksi)