Irene Mendelin
Aina Irene Mendelin (27. joulukuuta 1864 Jyväskylä[1] – 14. syyskuuta 1944 Saarijärvi) oli suomalainen runoilija ja kääntäjä. Mendelin oli Suomen ensimmäinen omia runokokoelmia julkaissut naisrunoilija.[2]
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Irene Mendelin vanhemmat olivat vääpeli Carl Edvard Mendelin ja Maria Sofia Ahlqvist.[1] Mendelin valmistui 1882 Jyväskylän tyttökoulusta ja suoritti vuosina 1889-1893 Helsingin Suomalaisen Jatko-opiston. Toimeentulonsa hän sai Jyväskylän tullikamarin rahastonhoitajan työstä vuosina 1906–1929. Hän oli Keski-Suomen raittiuspiirin sihteeri 1915–1929, Keski-Suomen eläinsuojeluyhdistyksen sihteeri 1912–1916 ja puheenjohtaja 1916–1929 sekä useita vuosia Jyväskylän Marttayhdistyksen, Suomalaisen Naisliiton Jyväskylän osaston ja Kokoomuksen naisjärjestön Jyväskylän osaston puheenjohtaja. Raittiuden Ystävien kunniajäsen hän oli vuodesta 1933.[1] Jyväskylän Mendelininkatu on nimetty Irene Mendelinin mukaan.
Taiteellinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mendelinin runoja julkaistiin ensimmäisen kerran Kansanvalistusseuran kalenterissa 1885 ja hänen runojaan ilmestyi myös Suomen Kaunokirjailijaliiton Liitto-albumeissa sekä Keski-Suomi-lehdessä. Isänmaallisuus, naisasialiike ja raittiustyö tulivat hänen runoissaan ja lauluissaan voimakkaasti esiin. Aatteellisuuden lisäksi runot sisältävät luonnontunnelmia ja rakkausaiheita, jotka pehmensivät hänen runoilijakuvaansa. Tunnetuin hänen runoistaan lienee Hiljaa juuri kuin lammen laine, jota virheellisesti pidetään kansanlauluna.[2] Runo on julkaistu alun perin Mendelinin ensimmäisessä, vuonna 1893 ilmestyneessä runokokoelmassa Koivikossa.[3]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Koivikossa, runokokoelma. Otava 1893 (Digitoituna Lönnrot-projektissa)
- Runo Jyväskylän työväenyhdistyksen 10-vuotiseen vuosijuhlaan. 1898
- Juhlaruno : lausuttu Jyväskylän laulu- ja soittojuhlassa kesäkuun 14 ja 15 p. 1899. 1899
- Koivikossa 2, runokokoelma. Wesander 1899
- Vepsäläiset : yksilö ja kansa: kehotus kansankirjallisuuden levittämiseen, juhlaruno. Kansantajuisia esitelmiä toimittaneet länsisuomalaiset ylioppilaat 5. vihko. Länsisuomalainen esitelmätoimikunta 1899
- Juhlaruno Jyväskylän lyseon uuden talon vihkiäisissä 1 p. lokak. 1902. 1902
- Runoja. Kansanvalistusseuran lehtisiä n:o 85. Kansanvalistusseura 1907
- Juhlaruno, lausuttu nuorsuomalaisten arpajaisissa Viipurissa joulukuun 5 päivänä 1908. 1908
- Juhlaruno, lausuttu Suomen 27:n yleisen raittiuskokouksen avajaisissa Jyväskylässä kesäk. 10 p:nä 1909. 1909
- Lehtisiä koivikosta, runokokoelma. Gummerus 1915
- Ajan virran vieremiltä, jäämistöstä löytynyt julkaisematon runokokoelma
- Den gamla trädgården, jäämistöstä löytynyt julkaisematon runokokoelma
- Helmi ja Maiju tovereineen mailla metsillä. Otava [i.a.]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Keskisuomalainen kirjallisuus - Irene Mendelin (Arkistoitu – Internet Archive)
- Saran sisaret Naiskirjallisuuden perinnettä Suomessa 1800-luvulta 1900-luvun alkuun
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Kuka kukin oli. (Viitattu 24.10.2018)
- ↑ a b Vanha hautausmaa, Mendelin Jyväskylän seurakunta. Arkistoitu 7.10.2014. Viitattu 28.7.2013.
- ↑ Pekka Nissilä: Tapio Rautavaara: Kulkurin taival – kaikki levytykset 1946–1979, s. 130. Helsinki: Warner Music, 2008.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lisää luettavaa aiheesta Irene Mendelin on Wikiaineistossa
| ||||||||||||||
