Irakin Helsingin-suurlähetystö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Irakin suurlähetystön rakennus.

Irakin Helsingin-suurlähetystö sijaitsee Kulosaaressa osoitteessa Lars Sonckin tie 2 – Risto Rytin tie 1. Rakennus on Suomessa poikkeuksellinen arabialaistyylisen arkkitehtuurinsa ansiosta.

Irakin valtio osti vuonna 1977 Lars Sonckin tien ja Risto Rytin tien yhtymäkohdassa sijaitsevan tontin, jossa oli tuolloin 1940-luvulla rakennettu omakotitalo. Irakilaisen Dinkha Latchinin arkkitehtitoimiston suunnittelema suurlähetystörakennus valmistui vuonna 1980.[1] Eksoottinen itämaista palatsia muistuttava rakennus poikkeaa voimakkaasti Kulosaaren muusta rakennuskannasta ja herätti valmistuessaan tyrmistystä.[2] Helsingin rakennusviranomaiset eivät luultavasti olisi antaneet poikkeavalle rakennukselle rakennuslupaa, mutta Wienin yleissopimuksen takaaman diplomaattisen koskemattomuuden ansiosta ulkomaiden lähetystöt saavat rakentaa tonteilleen mitä haluavat. Rakennusvalvontaviraston johtaja Lauri Jääskeläinen arvioi vuonna 2015, että nykyään rakennus on pikemminkin kiinnostava kuin häiritsevä osa kaupunkikuvaa.[3]

Helsingin-lähetystö oli ensimmäinen Saddam Husseinin aikana Länsi-Eurooppaan rakennettu Irakin edustusto. Ensimmäinen suurlähettiläs oli räväkkänä tunnettu kenraali Saleh Mehdi Amash, joka sai Suomessa lempinimen ”Kulosaaren kalifi”. Hän kuoli Suomessa vuonna 1985, epäilyjen mukaan Husseinin hallinnon myrkyttämänä.[4]

Persianlahden sodan aikana vuonna 1991 suurlähetystössä sattui ammuskelua sisältänyt selkkaus, kun joukko kurdipakolaisia kiipesi aidan yli tunkeutuen lähetystön alueelle.[4] Husseinin valtakaudella käytyjen sotien vuoksi Irakin Helsingin-suurlähetystön toiminta oli 1990- ja 2000-luvuilla vuosia seisahduksissa ja lähetystörakennus tyhjillään.[5] Vappuna 2001 se joutui jopa talonvaltauksen kohteeksi.[6] Rapistunut rakennus kunnostettiin vuosina 2007–2009.[5][7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kulosaari – Huvilakiinteistöt ja niiden omistajat (toim. Matti Räsänen), s. 322. Kulosaaren Kotiseuturahaston Säätiö, Helsinki 2004.
  2. Elina Ihamuotila: Lähetystöjen Kulosaari, s. 335 teoksessa Kulosaari – koti ja kaupunginosa. Kulosaaren Kotiseuturahaston Säätiö, Helsinki 2002.
  3. Janne Toivonen: Lähetystöt voivat repiä ja rakentaa mielensä mukaan Helsingin Sanomat 1.5.2015. Viitattu 9.5.2016.
  4. a b Räväkkä lähettiläs murhattiin myrkyllä Iltalehti 26.11.2007. Viitattu 9.5.2016.
  5. a b Risto Kunnas: Irakin suurlähetystö pian täysremonttiin Iltalehti 27.11.2007. Viitattu 9.5.2016.
  6. Leo Stranius: Talonvaltaus Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali, Jyväksylän yliopisto. Viitattu 9.5.2016.
  7. OpenHouseHelsinki 11.9.2009 (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 9.5.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]