Ios (kaupunki)
| Ios | |
|---|---|
| Ἴος | |
 Antiikin Ioksen kaupungin muureja. |
|
| Sijainti | |
  Ios |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Chóra, Íos, Etelä-Egean saaret |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Kykladit |
Ios (m.kreik. Ἴος) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) samannimisellä saarella (nyk. Íos) Kreikassa. Sen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Íoksen kylän paikalla.[1][2]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ioksen poliksen kaupunkikeskus sijaitsi samannimisen saaren länsirannikolla samalla paikalla kuin nykyinen Íoksen kylä eli Chóra. Sen akropoliina eli linnavuorena ja yläkaupunkina toimi sama Kástron kukkula, joka on ollut linnoituksena myöhemminkin.[2][3] Kaupungilla oli hyvä luonnonsatama, joka avautui lounaaseen ja oli saman muotoinen kuin Pireuksessa.[2]
Ioksen kaupunkivaltion alue käsitti koko Ioksen saaren, jolla ei ollut muita poliksia.[1] Antiikin nimistöllä saari sijaitsi Theran pohjoispuolella etelään Paroksesta ja Naksoksesta. Antiikin aikana saari luettiin yleensä osaksi Sporadeja. Stefanos Byzantionlainen luki sen kuitenkin osaksi Kykladeja, joihin se luetaan edelleen.[2] Plinius vanhempi arvioi saaren pituudeksi 25 roomalaista mailia, ja etäisyydeksi Naksoksesta 18 mailia ja Therasta 25 mailia.[4]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ioksen saari on ollut asuttu viimeistään varhaisella kykladisella kaudella. Myöhemmin sitä asuttivat kaarialaiset, pelasgit, mykeneläiset sekä foinikialaiset. Antiikin aikana Ios oli joonialaista aluetta. Nämä asuttivat saaren noin 1050 eaa.[5] Plinius vanhemman ja Stefanos Byzantionlaisen mukaan Ioksen varhaisempi nimi oli Foinike.[2] Nimen Ios selitetään usein tulevan joonialaisista.[5] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Iētēs (Ἰήτης) tai Ietēs (Ἰέτης).[2]
Ios tunnettiin antiikin aikana runoilija Homeroksen hautapaikkana. Tämän sanottiin kuolleen siellä ollessaan matkalla Smyrnasta Ateenaan. Ioksen kerrottiin olleen myös Homeroksen äidin Klymenen synnyin- ja hautapaikka. Aulus Gelliuksen mukaan Aristoteles olisi sanonut runoilijan itse syntyneen saarella.[2][6] Ioksen kalenteriin kuului Homerokselle omistettu kuukausi.[1]
Kaupungin historiasta tiedetään antiikin lähteiden kautta vain vähän. Klassisella kaudella 400-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla eaa. Ios kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 450/449–416/415 eaa.[1] Ios löi omaa hopea- ja pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[1] Kaupungissa tiedetään olleen bule eli neuvosto ja ekklesia eli kansankokous.[1]
Vuonna 338 eaa. Ios tuli Makedonian valtaan, mutta se sai itsenäisyytensä takaisin vuonna 315 eaa. 100-luvulla eaa. Ios tuli Rooman vallan alle. Roomalaiset käyttivät saarta karkotuspaikkana monien muiden Kykladien saarten tavoin.[5]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ioksen kaupunki on ollut ympäröity muurein, joista on säilynyt joitakin jäänteitä. Muurit ovat ympäröineet arviolta noin 5–9 hehtaarin kokoisen alueen.[1] Kaupungissa tiedetään piirtokirjoituslähteiden perusteella olleen kreikkalainen teatteri, mutta sitä ei ole löydetty.[7]
Ioksen tärkeimmät kultit oli omistettu Athene Poliaalle ja Zeus Polieukselle, joten siellä oli oletettavasti näille omistetut pyhäköt. Kaupungissa tiedetään olleen myös Poseidon Fytalmiokselle omistettu pyhäkkö, sekä Apollon Pythiokselle omistettu pyhäkkö, jonka arvellaan sijainneen Chóran nykyisen bysanttilaisaikaisen Pyhän Katariinan (Agía Aikateríni) kirkon paikalla. Kirkossa on käytetty uudelleen pyhäkön kiviä.[1][8]
Ioksella oli oletettavasti myös Homerokselle omistettu heroon,[1] mahdollisesti tämän haudan yhteydessä tai muualla. Homeroksen haudalle ioslaisten kerrotaan sijoittaneen kauan runoilijan kuoleman jälkeen seuraavan kahdesta heksametrisäkeestä koostuvan piirtokirjoituksen:[2][6][8]
»Ἐνθάδε τὴν ἱερὴν κεφαλὴν κατὰ γαῖα καλύπτει · ἀνδρῶν ἡρώων κοσμήτορα, θεῖον Ὅμηρον.
Enthade tēn hierēn kefalēn kata gaīa kalyptei, andrōn hērōōn kosmētora, theīon Homēron.
Täällä maa peittää pyhän pään, sankarillisten miesten ylistäjän, jumalaisen Homeroksen.[2][9]»
Homeroksen hautana nykyisin esitelty paikka sijaitsee saaren pohjoisosassa nykyisessä Plakotóksessa lähellä Psarópyrgona tunnettua hellenistiselle kaudelle ajoitettua tornia.[10][11] Hollantilainen kreivi Pasch van Krienen väitti löytäneensä haudan vuonna 1771, ja tunnistaneensa sen paikalta löydettyjen Homeroksen nimen sisältävien piirtokirjoitusten avulla. Näitä on kuitenkin arveltu väärennöksiksi. Hauta saattaa olla todellisuudessa peräisin esihistorialliselta ajalta.[2][12]
Antiikin aikaa varhaisemman esihistoriallisen kykladisen kauden löytöpaikkoihin saarella kuuluu Skárkos.[13] Sekä sen että antiikin Ioksen kaupungin esinelöytöjä on esillä Íoksen arkeologisessa museossa.[14][15]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”484 Ios”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i j Smith, William: ”Ios”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.15.28.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.12.
- ↑ a b c Ios History Greeka.com. Viitattu 13.5.2019.
- ↑ a b Pseudo-Herodotos: Homeroksen elämä (Vita Homeri) 34, 36; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.12; Strabon: Geografia 10; Pausanias: Kreikan kuvaus 10.24.2; Aulus Gellius: Attikan öitä 3.11.
- ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.
- ↑ a b Freely, John: The Cyclades: Discovering the Greek Islands of the Aegean, s. 202–204. I. B. Tauris, 2010. ISBN 085771189X. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Ανώνυμος, 166. Το επιτύμβιο του Ομήρου Ανθολογία Αρχαίας Ελληνικής Γραμματείας. Viitattu 13.5.2019.
- ↑ Ίος: Για ξεκούραση και ξεφάντωμα Touristorama. Viitattu 13.5.2019.
- ↑ ”Homeroksen haudan” sijainti:
- ↑ ”Ios”, Greek Island Hopping 2008, s. 148–153. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
- ↑ Σκάρκος Ίου Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 13.5.2019.
- ↑ Αρχαιολογικό Μουσείο Ίου: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 11.8.2020. Viitattu 22.9.2020.
- ↑ Αρχαιολογικό Μουσείο Ίου Greek Travel Pages. Viitattu 22.9.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta antiikin Ios Wikimedia Commonsissa
