Interrail
Interrail on Euroopan rautatieliikenneyhtiöiden yhteinen lippujärjestelmä. Mistä tahansa järjestelmän piiriin kuuluvasta maasta voi ostaa lipun, jolla saa matkustaa lähes kaikissa junissa kaikissa järjestelmään kuuluvissa maissa. Interrail oli etenkin alkuaikoinaan 1970-luvulla eurooppalaisnuorten suosittu reppumatkailun muoto.
Interrail-järjestelmän jäseniä ovat lähes kaikki Euroopan maat entisen Neuvostoliiton maita lukuun ottamatta. Interrail-lipun voimassaoloajalle on monia vaihtoehtoja; voimassaoloaikana lipulla voi matkustaa rajattomasti junilla interrail-maissa. Lippu oikeuttaa myös alennuksiin tietyillä lauttareiteillä. Joissakin junissa voi joutua maksamaan lisämaksuja.
Ikärajoituksia Interrail-lipun hankkimisessa ei ole, mutta alle 28-vuotiaille se on halvempi. Lipun hintaan vaikuttavat iän lisäksi myös sen voimassaoloaika ja -alue. Lipun voi hankkia jokainen, joka on asunut jossakin Interrail-yhteisöön kuuluvassa maassa tai Venäjällä, Valko-Venäjällä, Ukrainassa, Moldovassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Algeriassa, Tunisiassa, Kyproksella, Maltalla tai Islannissa vähintään puoli vuotta. Lippu ei kelpaa sen omistajan asuinmaassa, mutta Interrail Global Pass oikeuttaa tietyn suuruiseen alennukseen (Suomessa 50 prosenttia) interrail-matkaan liittyvistä junamatkoista rajalle tai lentoasemalle omistajan kotimaassa.
Suomalaisnuorten keskuudessa Interrail-matkailu eli interreilaus, oli alusta asti erittäin suosittua: ensimmäisenä kesänä 1972 Suomessa myytiin 12 000 interrail-lippua, enemmän kuin missään muussa maassa[1]. Vilkkaimpina vuosina 1980-luvun puolivälissä Suomessa myytiin noin 20 000 lippua, hiljaisimpina vuosina vain kymmenesosa tästä. Vuoden 2007 tammi–heinäkuussa kortteja myytiin 3 500.[2]
Interrail-uudistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1. huhtikuuta 2007 voimaan tullut uudistus poisti aikaisemman vyöhykejaon ja myyntiin tuli kaksi erilaista interrail-korttia: Inter Rail Global Pass ja Inter Rail One Country Pass. Inter Rail Global Pass kelpaa kaikissa interrail-maissa, ja sen voimassaoloajan voi valita neljästä vaihtoehdosta: 5 vapaavalintaista matkustuspäivää 10 päivän sisällä, 10 vapaavalintaista matkustuspäivää 22 päivän sisällä, 15 matkustuspäivää, 22 matkustuspäivää tai 30 matkustuspäivää.
Inter Rail One Country Pass on maakohtainen, mutta sen voi ostaa myös useampaan maahan. Interrail-yhteisön maat on jaettu neljään hintaryhmään, ja kortin voimassaoloajan voi valita neljästä vaihtoehdosta: 3, 4, 6 tai 8 matkustuspäivää kuukauden sisällä. Korttia ei voi ostaa omaan asuinmaahansa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aikajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1972:Interrail alkoi, rajoitettu 21-vuotiaille tai sitä nuoremmille matkustajille. Se kattoi 21 maata: Itävalta, Belgia, Tanska, Itä-Saksa, Suomi, Ranska, Länsi-Saksa, Kreikka, Unkari, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Puola, Portugali, Espanja, Ruotsi, Sveitsi, Yhdistynyt kuningaskunta ja Jugoslavia. Hinta Britanniassa oli 27,50 puntaa yhden kuukauden matkalta.
- 1973: Britannian hinta nousi 33,00 puntaa 1976: Passin ikäraja nostettiin 23 vuoteen; se nostettiin jälleen 26:een vuonna 1979. 1979: Interrail Senior otettiin käyttöön yli 65-vuotiaille matkustajille. 1982: Kuuden kuukauden asumisvaatimus otettiin käyttöön.
- 1985: Jotkut lauttapalvelut sisällytettiin mukaan.
- 1989: Pohjoismaissa otettiin käyttöön aikuisten tarjous, jossa ensimmäisenä vuonna oli 265 aikuista matkustajaa.
- 1991: Neuvostoliiton romahtanminen johti Interrail-alueen laajentumiseen, ja Britanniassa otettiin käyttöön aikuisten tarjous. 1994: Mukana on 29 nykyisestä 33 maasta (kaikki paitsi Bosnia ja Hertsegovina); IRC Clarifyssa on seitsemän vyöhykettä, joista vyöhykkeellä D kuuluvat Puola, Tšekki, Slovakia, Unkari, Kroatia, Bulgaria, Romania ja Jugoslavia.
- 1998: Interrail-liput tulevat saataville kaiken ikäisille, ja hinnat perustuvat ikään. Kahdeksan vyöhykkeen järjestelmä perustetaan, Bosnia ja Hertsegovina jätetään pois.
- 2001: Muodostetaan Eurail Group, joka ottaa hoitaakseen Interrailin ja Eurailin markkinoinnin ja johtamisen.
- 2005: Bosnia-Hertsegovina liittyy Interrailiin
- 2007: 1. huhtikuuta Eurail Group ottaa haltuunsa kaikki Interrail Pass -tuotteet; vyöhykejärjestelmä korvattiin Interrail Global Passilla (30 osallistujamaata) ja One Country Passilla. Eurodomino lopetettiin.
- 2013: Rail Planner -sovelluksen julkaisu
- 2015: Eurail ja Interrail linjaavat logonsa; Kreikan saarten passi käyttöön.
- 2017: Nuorten lipun ikäraja nostettu 27 vuoteen.
- 2018: Turkki ja Serbia liittyvät Eurail One-country Passiin. Tšekki ja Puola liittyvät Eurailin kahden maan valintapassiin.[3]
- 2019: 1. ja 2. luokka ovat saatavilla kaikille tuotteille (paitsi Kreikan saaret). Lisäksi Liettuan rautatiet liittyvät Interrailiin. New Greek Islands Pass on nyt voimassa myös 5 kotimaanmatkalle ja kasvaa 53 saareen. Ilmoitettiin, että Yhdistyneen kuningaskunnan rautatieyritykset lopettavat osallistumisen järjestelmään kiistan jälkeen, mutta päätös kumottiin välittömästi.[4]
- 2020: Viro ja Latvia liittyvät Interrailiin.
- 2022: Interrail ja Eurrail esittelevät uuden yhteisen logon sekä brändi-identiteetin päivityksen.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pulkkinen, Marko: Tunna Milonoff: "Ajatus puolen vuoden Intian reissusta oli täysin käsittämätön!" yle.fi. 27.3.2021. Viitattu 28.3.2021.
- ↑ Reilaamisen suosio kasvussa 17.8.2007. Euroopan komissio.
- ↑ Eurail Group G.I.E. Homepage eurailgroup.org. en-US
- ↑ "UK to stay in Interrail scheme after U-turn", 2019-08-08. (en-GB)
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mikko Manka: Interrail-muistoja. SKS 2022. ISBN 978-951-858-140-9.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- VR:n Interrail-sivut
- Viralliset Interrail-sivut
- Suomenkielinen interrail FAQ
- Ylen Elävä arkisto: Eurooppa ja ajatukset avautuivat Suomi-tyttöjen reilireissulla
- Ylen Elävä arkisto: Kun Interrail tuli ei Pellekään tahtonut jäädä
- Haluatko EU:n rahoilla reilaamaan? Haku 18-vuotiaille alkaa tiistaina, lippuja tarjolla 160 suomalaisnuorelle Yle, 2018