Inkoon Päivölän työväentalo
| Inkoon Päivölän työväentalo (Solberg) | |
|---|---|
 Solbergin työväenyhdistyksen työväentalo. Ensimmäiset juhlat sulkemisen jälkeen 1930. |
|
| Osoite | 10210 Inkoo |
| Sijainti | Degerby, Inkoo |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
 |
|
Inkoon Päivölän työväentalo (Solberg) oli Inkoossa Degerbyn kylässä sijainnut työväentalo. Talo on edelleen olemassa ja yksityisomistuksessa.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Päivölän työväenyhdistys (Solberg arbetarförening) on mainittu SDP:n puoluetilastossa ensimmäisen kerran vuonna 1914. Työväenyhdistys osti vuonna 1920 Suomen Kivityöntekijäin osastolta 1 300 m²:n tontin rakennuksineen. Työväentalo suljettiin vuonna 1930, ja työväenyhdistys lakkautettiin syksyllä 1931 kommunistilakien perusteella. Työväentalo siirtyi tällöin FSA:n Suomen ruotsalaisen työväenliiton haltuun, joka luovutti talon velkoineen sotien jälkeen Päivölän työväenyhdistykselle. Työväenyhdistys oli perustettu uudelleen vuonna 1937, ja se sulautui vuonna 1965 Inkoon ruotsinkieliseen sos.dem. yhdistykseen (Ingå Socialdemokratiska Förening). Talo on ollut yhdistyksen omistuksessa vielä vuonna 1992.[1].Talo on nykyään yksityisomistuksessa.[2]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tarkempaa tietoa työväentalon rakentamisesta ei ole. Työväentalossa on ollut juhlasali näyttämöineen, ravintola ja keittiö, eteinen ja wc-tilat. Taloa remontoitiin perusteellisesti 1960-luvulla. Talon ullakkokerros otettiin käyttöön ja lämmitysmuoto muutettiin öljylämmitykseksi .[1]
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työväentalon sulkemisen jälkeen 26.9.1931 talossa järjestettiin juhla, johon puhujaksi saapui ruotsalaisen työväenliiton puheenjohtaja Axel Åhlström. Samaan aikaan Degerbyn nuorisoseurantalolle oli kutsuttu lehti-ilmoituksella koolle Uudenmaan ruotsalaisia keskustelemaan viime aikojen poliittisista tapahtumista. Kokouksessa ilmaistiin harmi siitä, että lakkautetut työväenyhdistykset saivat aloittaa uudelleen toimintaansa suljetuissa taloissaan. Maan hallitukselle päätettiin ilmoittaa, että Länsi-Uudellamaalla ei kommunisteja siedetä ja länsiuusmaalaiset ryhtyvät asian suhteen itse tarvittaessa toimenpiteisiin. Kokouksen jälkeen osanottajat lähtivät noin kolmellakymmenellä henkilöautolla työväentalolle, josta vähälukuinen juhlayleisö pakeni paikalta. Tulijat käyttäytyivät uhkaavasti paikalle jäänyttä Åhlströmiä ja työväenliiton sihteeriä Gunnar Andersonia kohtaan. Tilanteen kärjistyttyä juhla lopetettiin ja liiton edustajat saatettiin poliisien suojeluksessa juna-asemalle. Tapahtuman johdosta työväenliitossa käynnistettiin valistus- ja jäsenhankintakampanja Vastaus Solbergille. Työväentalolla järjestettiin onnistunut kampanjajuhla jo lokakuussa 1931. Tilaisuutta oli turvaamassa poliiseja nimismiehen johdolla.[1]
Työväentalo on ollut aktiivisessa käytössä vielä 1980-luvulla, jolloin siellä oli kansalaisopiston harrastuspiirejä ja Nuorten Kotkien toimintaa. Vaalien alla siellä on järjestetty vaalijuhlia ja -keskusteluja.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Hurri, Olavi & Marttala-Hurri, Vuokko: Työn ja aatteen talot. Työväentalojen historiaa Uudellamaalla, s. 168. Helsinki: Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, 1997. ISBN 952-90-8468-4.
- ↑ Koti entisessä työväentalossa meillakotona.fi.