Inis Oírr

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Inisheer
Beach on Inisheer.jpg

Ranta Inisheerillä

Muut nimet
Inis Oírr
Sijainti
Saariryhmä
Vesialue
Galwaynlahti
Merialue
Korkein kohta
57 m
Pinta-ala
5,67 km²
Väestö
Asukasluku
249
Asutuskeskukset
Lurgan

Inisheer (iiriksi Inis Oírr, tunnetaan perinteisesti nimellä Inis Thiar eli jälkimmäisenä saarena. Entinen virallinen nimi oli Inis Oirthir eli itäinen saari) on pienin ja itäisin Aransaari Galwaynlahdella Irlannin tasavallassa.

Inisheerin pyhmiys Naomh Caomhan on Naomh Caomhín (St. Kevin, Pyhä Kevin) vanhempi veli, joka perusti Glendaloughin. Virallinen iirinkielinen nimi Inis Oírr tuli käyttöön äskettäin, se on Irish Ordnance Surveyn mukaan perinteisen paikallisen nimen ja edellisen virallisen nimen kompromissi. Historiankirjoista näkee, että saaren nimeen on aina kuulunut joko "iarthar" tai "thiar". Nimen Inis Oirthir otti käyttöön 1600-luvulla tiedemies Rory O'Flaherty, joka otti oman väärinkäsityksensä nimestä saaren viralliseksi nimeksi.

O'Brienin linna

Saarella sijaitsee keskiaikainen O'Brienin linna, joka on rakennettu kukkulan päälle muinaisen kivilinnoituksen perustuksille. Iiri on edelleenkin 300 vakinaisen asukkaan päivittäinen kieli.

Saarelle pääsee lautalla Connemaran Rossavealista ja Clairen kreivikunnan Doolinista, kuten myös muilta Aransaarilta. Matkailu on elintärkeä elinkeino saarelle. Saarelle tulee jatkuvasti koululaisia parantamaan iirintaitojaan, sillä Inishneer on muiden Aransaarien kanssa vahvaa iirinkielistä aluetta.

Inisheer on itäisin aransaarista. Rahtialus Plassey ajoi karille Inisheerin edustalla 1960-luvulla ja se onkin voimakkaan vuoroveden ja Atlantin aaltojen takia noussut tukevalla maalle Carraig na Finise edustalle. Saarelaiset pelastivat koko miehistön karille ajaneesta laivasta ja ottivat jopa kuvia tapahtuneesta Kansalliselle merenkulkumuseolle (National Maritime Museum), joka sijaitsee Dún Laoghairessa, Dublinin kreivikunnassa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]