Inge Löök
Geja Ingeborg Lievonen[1] (s. 1951 Helsinki), taiteilijanimeltään Inge Löök on pernajalainen kuvittaja ja puutarhuri.[2] Helsingissä syntynyt Löök on suomenruotsalainen taiteilija. Taiteilijanimi on valittu sipuliin liittyvän symboliikan takia.selvennä
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Löök kirjoitti ylioppilaaksi 1972. Hän valmistui puutarhuriksi 1974 ja Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksesta graafiseksi suunnittelijaksi 1979. Inge Löök työskenteli kuusi vuotta puutarhurina, kunnes kuvitustyö vei vähitellen kokonaan. Vuonna 2004 Inge Löök sai Pernajan kulttuuripalkinnon suuruudeltaan 300 euroa.[3]
Löök on piirtänyt yli 300 postikorttia, joista noin puolet on jouluaiheisia. Eri aiheita on yli 300 ja niistä on painettu useita versioita eri kielillä, eri kokoisina. Taittokortteja on lähes 800.[4] Lisäksi Löök on tehnyt suuren määrän exlibriksiä. Hän on kuvittanut runsaasti lasten ja nuorten kirjoja, uskonnollista kirjallisuutta sekä oppikirjoja sekä muutamia levynkansia sekä aikakauslehtiä, etenkin puutarha-aiheisia. Kuvituksia ovat tilanneet muun muassa WSOY, Otava ja Svenska Läromedel.[5] Kuvitustyöt syntyvät aina akvarelleina. Hän on tehnyt joka kesä kuvituksen Julstjärnan-joululehteen jo kolmenkymmenen vuoden ajan.
Hän harrastaa puutarhan hoitoa, nikkarointia ja luonnossa vaeltamista, ennen kaikkea lintujen tarkkailua. Löök muutti Sipoosta Pernajan kirkonkylään vuonna 1996. Hän on asunut Helsingissä Lauttasaaressa, Kalliossa, Puotilassa, Mellunmäessä ja Sipoon Östersundomissa.
Anarkistiset mummot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Inge Löök tunnetaan parhaiten anarkistisista mummoaiheistaan. Ensimmäiset mummokuvat syntyivät 2003, ja vuonna 2014 niitä oli jo 43.[6] Mummojen motto on: “Aika ei ole rahaa, eikä sen tuhlaaminen syntiä”.
"Aluksi mummokortteja ei haluttu lainkaan painaa. Tarjosin niitä ystävänpäiväkorteiksi Suomen punaiselle ristille, mutta vasta kun Pirjo Laakso huomasi mummokuvat Hämeenlinnassa Korttientalon näyttelyn yhteydessä tietokoneelta, ne otettiin Paletin tuotantoon ja mummokorttien menestys alkoi," kertoo Inge Löök.[4] Mummokortteja on myyty muutamassa vuodessa satoja tuhansia. Kortit ovat herättäneet myös laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Korttien huumori on rentoa ja iloista.
Keväällä 2008 mummojen touhuista julkaistiin myös Paletti oy:n ja Passion Design oy:n kustantama puutarhakirja-kalenteri “Paljain jaloin mummojen puutarhassa”. Mummoaiheita on saatavana tavallisen kokoisina postikortteina, isoina kortteina, kirjanmerkkeinä, julisteina ja tyynyliinoina. Mummoaihetta on toteutettu postimerkkeinä ja ne ovat tulossa myös aiheiksi ahvenanmaalaisiin joulupostimerkkeihin.
Mummojen visuaalinen ilme on peräisin lapsuudesta, lauttasaarelaisilta naapurintädeiltä. Aiheet hän sen sijaan ammentaa omasta elämästään. Inge Löök elää niin kuin piirtää – hetkeen tarttuen ja avoimesti maailman kummallisuuksia hämmästellen.
Mummot ovat karrikoituja kuvia Löökin omasta elämänasenteesta: Löök on kokeillut mummoaiheidensa elämänohjeet myös käytännössä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Inge Löökin nettisivusto
- Inge Löök, Postikortit, Pakettikortit 1-650 (luettelo korteista 1972–2007)
- Etelä-Suomen Sanomat (Arkistoitu – Internet Archive)
- Loviisan Sanomat (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Inge Löök Oy Ab Ltd finder.fi. Viitattu 24.9.2021.
- ↑ Inge Löökin tuotteet printscorpio.fi. Viitattu 24.9.2021.
- ↑ Loviisan Sanomat (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Etelä-Suomen Sanomat
- ↑ Loviisan Sanomat: "Kuvittaja löysi kodin keskeltä Pernajan joulukorttimaisemaa" (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Inge Löök ingelook.com. Viitattu 2.9.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Paletti Oy: "Inge Löökin riiviömummot nauttivat hetken hurmasta" (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||
