Tämä on lupaava artikkeli.

Indus-kirjoitus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tyypillinen viiden merkin mittainen sinettiteksti.

Indus-kirjoitus on kirjoitusjärjestelmä, jota käytettiin Indusjoen varrella Etelä-Aasiassa vuosien 2600–1800 eaa. välillä kukoistaneessa Indus-korkeakulttuurissa. Kirjoitukset ovat lyhyitä, ja niitä on löydetty eniten pienikokoisista kivisistä sineteistä. Kirjoitusta ei nykyisin pystytä tulkitsemaan, eikä ole edes varmaa, ovatko merkit sanamerkkejä vai tavumerkkejä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisimmat tunnetut Indus-kirjoitukset ovat varhaiselta Harappa-kaudelta noin 3500–2700 eaa. Kirjoitus saavutti täysin kehittyneen muodon Urban-kaudella noin 2600–1900 eaa. Sen jälkeen kulttuuri alkoi hiipua ja sen käyttämä kirjoitus unohtui.[1]

Indus-kirjoituksella kirjoitetut tekstit löydettiin uudelleen vuonna 1921.[2] Yksi johtavista kirjoitusten tutkijoista on Helsingin yliopiston indologian professori Asko Parpola.[2]

Kirjoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neliönmuotoisia sinettejä ja niillä painettuja kohokuvioita, joissa tyypilliseen tapaan kirjoitusta ylhäällä ja eläinkuvioita keskellä.

Indus-kirjoitusta on löydetty tuhansista esineistä noin 60 kaivauskohteesta. Kirjoitusta on löydetty eniten sineteistä, jotka ovat noin 2,5 senttimetriä leveitä neliöitä ja tehty yleensä vuolukivestä. Kirjoitus on sinettien yläosassa eläinkuvion yläpuolella. Kirjoitusta tavataan myös ruukuissa ja monenlaisissa muissa esineissä.[2][1]

Kirjoitusten keskimääräinen merkkimäärä on vain viisi merkkiä, eikä yksikään kirjoitus ole enempää kuin 26 merkkiä pitkä.[1] Jos pitempiä kirjoituksia tehtiin paperille, ne ovat hävinneet.[2]

Indus-kirjoitusta kirjoitettiin yleensä oikealta vasemmalle. Joskus rivin lopussa kirjoitussuunta vaihtui seuraavalla rivillä.[1]

Olemus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Indus-kirjoitus saattoi olla sanakirjoituksen ja tavukirjoituksen sekamuoto.[2] Siinä on ilmeisesti sekä sanamerkkejä että foneettisia symboleja. Tämä käsitys perustuu siihen käsitykseen, että kirjoituksista löydetyt runsaat 400 erinäköistä merkkiä ovat todellakin eri merkkejä eivätkä toistensa variaatioita, jotka vaihtelisivat esimerkiksi kirjurien tyylistä riippuen. Useimmat merkit olivat harvinaisia, ja niistä vain 31 esiintyy yli 100 kertaa.[1]

Joidenkin tutkijoiden mukaan symbolit eivät ehkä ole kirjoitusta lainkaan, vaan ainoastaan vaakunoiden tapaisia jumalien tai sukujen representaatioita.[3]

Kieli ja tulkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pisin tunnettu Indus-kirjoitus.

Kirjoitusten kieli saattoi olla isolaattikieli, jolla ei ole sukulaisia. On myös arveltu, että se saattoi kuulua dravidakieliin. Tähän viittaisi kalaa esittävä merkki, jota on käytetty kirjoituksessa myös tarkoittamaan ”tähteä”. Tämä kyseinen homonymia esiintyy juuri dravidakielissä.[2]

Indus-kirjoitusta ei osata tulkita. Sen tulkitsemista vaikeuttaa moni seikka. Kaikki löydetyt kirjoitukset ovat hyvin lyhyitä, mikä vaikeuttaa toistuvien kaavojen löytämistä. Ei ole myöskään löydetty kaksikielistä tekstiä, jonka avulla kirjoitus voitaisiin helposti kääntää. Kirjoituksissa käytetystä kielestä ei myöskään tiedetä mitään varmaa.[1] Mitään ulkopuolisiakaan tietolähteitä, kuten tunnistettavissa olevia paikkojen tai kuninkaiden nimiä, ei tunneta.[2] Joitain numeroarvoja on tunnistettu. ”Yhtä” merkittiin pystyviivalla, ja kymmeniä merkittiin puoliympyröillä.[1]

Merkkijonojen perusteella on päätelty, että Indus-kielessä on ollut taivutuspäätteitä ja että määritteet ja lukusanat edelsivät pääsanaa.[2]

Tarkoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinettien kirjoitukset saattoivat liittyä tunnistamiseen ja hallintoon. Jotkin kirjoitukset liittyivät myytteihin tai tarinoihin.[1]

Erään teorian mukaan Indus-sinetit olisivat olleet vaihtokaupassa käytettyjä sinettejä, joissa lukee muun muassa instituutio/henkilö, määrä, hyödyke ja sinetin tarkoitus.[4] Toisen käsityksen mukaan tarkoitus olisi ollut verotus. Tässä tapauksessa sinetissä oli esimerkiksi satoa tarkoittava merkki, määrää kuvaava merkki (merkit), lisämerkki ja se kelle vero meksetaan.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Cristian Violatti: Indus Script Ancient History Encyclopedia. 5.6.2015. Viitattu 16.10.2019.
  2. a b c d e f g h Jaakko Anhava: Kirjoituksen lähteillä Suomalaisen tutkijan Asko Parpolan työ raottaa Indus-kulttuurin verhoa Helsingin Sanomat. 18.6.1995. Viitattu 16.10.2019.
  3. Mallory Locklear: Cipher War: After a century of failing to crack an ancient script, linguists turn to machines The Verge. 25.1.2017. Viitattu 24.8.2020.
  4. Rajesh P. N. Rao: The Indus Script and Economics. A Role for Indus Seals and Tablets in Rationing and Administration of Labor. arXiv:1812.00049 [cs], 28.11.2018. Artikkelin verkkoversio.
  5. Bahata Ansumali Mukhopadhyay: The Ancient Words for Lapis Lazuli and Fish-Eye Beads: A Semantic Study of the Indus Inscriptions Through Archaeological and Linguistic Lenses. 2.6.2018. Social Science Research Network. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]