Indonesian kansanedustusneuvosto
| Indonesian kansanedustusneuvosto Dewan Perwakilan Rakyat Republik Indonesia | |
|---|---|
|
| |
| Historia | |
| Perustettu | 1950 |
| Johto | |
| Puhemies | Puan Maharani |
| Kokoonpano | |
|
| |
| Puolueet |
Hallitus (348) Oppositio (232) |
| Kokouspaikka | |
|
Parlamentin istuntosali vuonna 2015 | |
| Indonesian parlamenttitalo, Jakarta | |
| Kotisivut | |
| https://en.dpr.go.id/ | |
Indonesian kansanedustusneuvosto (indonesiaksi Dewan Perwakilan Rakyat Republik Indonesia, DPR) on Indonesian parlamentin alahuone, joka edustaa kansan tahtoa ja toimii keskeisenä osana maan lainsäädäntöprosessia.
Rakenne ja kokoonpano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]DPR koostuu 580 jäsenestä, jotka valitaan yleisissä vaaleissa viiden vuoden välein 80 vaalipiiristä, joista kustakin valitaan useampi edustaja.[1][2] Vuodesta 2004 lähtien DPR on toiminut parlamentin alahuoneena, kun Indonesian parlamentti muutettiin kaksikamariseksi. Ylähuoneella (Dewan Perwakilan Daerah, DPD) ei ole valtuuksia puuttua alahuoneen säätämiin lakeihin, joten DPR on keskeisempi lainsäädäntöprosessissa.[1]
Edustajaksi valittavan henkilön tulee täyttää seuraavat ehdot:[3]
- on vähintään 21-vuotias
- on Indonesian kansalainen
- osaa sujuvaa indonesiaa
- on valmistunut vähintään lukiotasoisesta koulusta ja ollut yhteiskunnallisissa luottamustehtävissä
- osoittaa uskollisuutta pancasilaa kohtaan
- ei ole asevoimien aktiivisessa palveluksessa tai virkamies
Vaikka parlamentissa ei ole kiintiöpaikkoja erillisille ryhmille, vaaleissa ehdokkaista vähintään 30 prosentin on oltava naisia.[4]
Tehtävät ja valtuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]DPR:n kolme päätehtävää ovat lainsäädäntö, budjetin käsittely ja hallituksen toimien valvonta. Se osallistuu lakien valmisteluun ja hyväksymiseen yhdessä presidentin kanssa, käsittelee valtion talousarvion ja seuraa hallituksen toimintaa. Lisäksi DPR voi hyväksyä kansainvälisiä sopimuksia, valvoa julkisen talouden hoitoa ja vastaanottaa kansalaisten aloitteita. DPR osallistuu myös korkeimman oikeuden tuomareiden ja muiden keskeisten viranhaltijoiden nimityksiin.[5]
DPR:llä on kolme erityistä oikeutta hallituksen valvonnassa:[5]
- Välikysymysoikeus: oikeus pyytää hallitukselta lisäselvityksiä sen toimista
- Angket-oikeus: oikeus erityistutkintaan hallituksen toimien selvittämiseksi
- Lausunto-oikeus: oikeus esittää poliittinen kanta tai lausunto hallituksen toimista, poikkeustilanteista tai presidentin ja varapresidentin mahdollisista rikkomuksista
DPR:n toimintaa tukee asiantuntijaorganisaatio (Badan Keahlian), joka tarjoaa teknistä ja sisällöllistä apua, kuten lakiluonnoksia ja budjettianalyysejä. Lainsäädäntötyössä hallitus on usein aktiivisempi aloitteiden tekijä, koska sillä on enemmän resursseja ja tietoa.[6]
Vaalit ja puhemiehet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]DPR:n jäsenet valitaan viiden vuoden välein järjestettävissä vaaleissa, joissa koko kansanedustusneuvosto vaihtuu kerralla.[2] Viimeisimmät vaalit pidettiin vuonna 2024, ja Puan Maharani valittiin 1. lokakuuta 2024 jatkokaudelle parlamentin puhemieheksi, jossa hän on toiminut vuodesta 2019 lähtien.[7] Jos jäsen jättää tehtävänsä kesken kauden, hänet korvataan toisella ehdokkaalla samasta puolueesta, ja ennen työn aloittamista edustajat vannovat valan.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]DPR:n juuret ulottuvat siirtomaakauteen, jolloin Alankomaat perusti Volksraadin. Tämä lakkautettiin Japanin miehityksen myötä. Varsinainen kansanedustuselin syntyi 29. elokuuta 1945, kun presidentti perusti Komite Nasional Indonesia Pusatin (KNIP), jota pidetään DPR:n syntyhetkenä.[5] DPR toimii vuoden 1945 perustuslain mukaisesti, ja sen toimintaa ohjaa myös laki numero 17 vuodelta 2014 (MD3).[6]
Haasteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]DPR:n lainsäädäntötyön tulokset ovat ajoittain jääneet odotettua pienemmiksi, esimerkiksi vuosina 2014–2019, mikä johtui osin jäsenten osaamisen ja yhteistyön haasteista. Siitä huolimatta DPR pyrkii toimimaan demokraattisesti ja ammattimaisesti Indonesian poliittisessa järjestelmässä.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Political institutions in Indonesia after the October 2024 elections (pdf) European Parliamentary Research Service. 2024. Viitattu 5.9.2025. (englanniksi)
- 1 2 Elections: Indonesian House of Representatives 2024 General IFES Election Guide. 2025. Viitattu 5.9.2025. (englanniksi)
- ↑ IPU PARLINE database: INDONESIA (Dewan Perwakilan Rakyat), Electoral system archive.ipu.org. Viitattu 5.9.2025. (englanniksi)
- ↑ Indonesia | House of Representatives IPU Parline. Viitattu 5.9.2025. (englanniksi)
- 1 2 3 4 Profil DPR RI Rmol.id. Viitattu 6.9.2025. (indonesiaksi)
- 1 2 3 Tobeoto, B. et al.: FUNGSI DAN PERAN DEWAN PERWAKILAN RAKYAT REPUBLIK INDONESIA DI BIDANG PEMBENTUKAN UNDANG-UNDANG ejournal.unsrat.ac.id. 2020. Viitattu 6.9.2025.
- ↑ Puan Maharani Retains House Speakership Jakarta Globe. 1.10.2024. Viitattu 5.9.2025. (englanniksi)