Impregnointi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Impregnoinnilla tarkoitetaan kyllästämistä yleisesti. Paperiteollisuudessa impregnoinnilla tarkoitetaan keittonesteen imeytymistä hakkeeseen ennen varsinaista sellun keittoa. Sähkömoottorien valmistuksessa käytetään yleisesti eristyksenä polyesterihartsiliuokseen kastamista, josta käytetään myös nimitystä impregnointi.

Paperiteollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Impregnointi tapahtuu keittoliuoksen virratessa puun huokosiin paine-eron ja kapillaarivoimien vaikutuksesta (penetraatio) sekä liuoksessa liuonneena olevien keittokemikaalien diffuusioituessa puuhun. Diffuusion nopeuteen vaikuttaa liuoksen väkevyyden lisäksi sen lämpötila ja pH. Hyvä impregnoitumisen kannalta pitäisi hakkeen koon olla mahdollisimman pieni. Kuituvauriot ovat kuitenkin sitä suuremmat mitä pienempää haketta tehdään. Hakkeen koko on siten kompromissi imeytymisnopeuden ja haketusvaurioiden välillä. Hyvä impregnoituminen on onnistuneen sellun keiton kannalta erittäin tärkeää.

Betonin suojaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Impregnointia käytetään myös betonin pinnan sulkevana tai osittain sulkevana menetelmänä. Impregnoinnissa käytetään muun muassa seuraavia aineita: silaani, siloksaani, akryyli ja epoksi. Impregnoinnilla pyritään ehkäisemään etenkin kemiallisen rasituksen alaisissa rakenteissa haitallisten yhdisteiden tunkeutuminen betoniin tai teräsbetoniin. Tällaisia rakenteita sijaitsee muun muassa suolattujen teiden ympäristöissä. Impregnointi aine sulkee betonin huokoisia ja näin muodostaa betonin pintaan vettä hylkivän kalvon, jolloin betonille saavutetaan pidempi elinkaari.


Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.