Immunoglobuliini D
IgD eli immunoglobuliini D on yksi viidestä vasta-ainetyypistä.[1]
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Immunoglobuliini D:n merkitys immuunipuolustuksen kannalta on ollut epäselvä sen löytämisestä vuonna 1965 lähtien. Viime aikoina on IgD:llä kuitenkin havaittu olevan jonkinlainen rooli ylähengitysteiden suojaamisessa hengityksen mukana tulevilta patogeeneilta.[2]
B-solujen IgD-tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Immuunipuolustuksen kypsymättömät naiivit B-solut, jotka jo muodostavat IgM-molekyylejä, alkavat tuottaa luuytimestä poistuttuaan pinnalleen myös IgD-molekyylejä. Tämän jälkeen niitä kutsutaan kypsiksi naiiveiksi B-soluiksi. Toisin kuin IgM-molekyylejä, ei IgD-molekyylejä eritetä juurikaan solun ulkopuolelle, vaan ne toimivat ensisijaisesti solukalvolla.[3] Saman B-solun tuottamien IgD-molekyylien antigeenia sitova kohta on sama kuin sen tuottamissa IgM-molekyyleissä. [4]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 179. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
- ↑ Chen, Kang ja Cerutti, Andrea: The Function and Regulation of Immunoglobulin D. (PDF) Curr Opin Immunol, 2011, nro 3, s. 345-352. Viitattu 27.12.2013
- ↑ Alberts, Bruce et al. Molecular Biology of the Cell. (5. painos) Garland Science, 2008, s. 1553.
- ↑ Alberts, Bruce et al. Molecular Biology of the Cell. (5. painos) Garland Science, 2008, s. 1567.