Hävittäjä-ässä

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Ilmavoitto)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee lentäjiä. Niilo Lauttamuksen romaania käsittelee artikkeli Hävittäjä-ässä (romaani).
Ensimmäiselle hävittäjä-ässälle, ranskalaiselle Adolphe Pégoudille, myönnetään Croix de guerre ("Sotaristi") kunniamerkki.

Hävittäjä-ässä on sotilaslentäjä, joka on saavuttanut vähintään viisi ilmavoittoa. Ässä-sanaa käytettiin tässä merkityksessä ensimmäisen kerran Ranskassa ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1914, kun ranskalaiset sanomalehdet kutsuivat l'aceksi Adolphe Pégoudia. Hän oli ensimmäinen lentäjä, joka ampui alas yli viisi saksalaista konetta.

Ilmavoiton käsite on vaihdellut. Joskus esimerkiksi alas ammuttuja tähystys- ja sulkupalloja on laskettu ilmavoitoiksi. Myös maahan tuhottujen koneiden on joskus katsottu kuuluvan alasammuttuihin. Ässinä on yleensä pidetty vain ohjaajia. Vasta Vietnamin sodassa Yhdysvallat tunnusti ässiksi myös kaksipaikkaisten hävittäjälentokoneiden aseupseerit ja yhdessä tapauksessa ilmeisesti myös ilmataistelun johtajan, joka ei lentänyt lainkaan.

Viimeisinmilloin? vahvistettu hävittäjä-ässä on iranilainen Jalil Zandi Irakin-Iranin sodassa (1980–1988).

Ensimmäinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen maailmansota käynnisti lentokoneiden nopean kehityksen, ja niitä alettiin käyttää ensi kertaa toisiaan vastaan.

Saksa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan keisarikuntaLuftstreitkräfte

  • Bruno Loerzer, saavutti 44 ilmavoittoa. Kehitti Heinz Guderianin kanssa maavoimia tukevaa pommitustaktiikkaa,[1] jossa pienet osastot pommittivat vihollisen maajoukkoja jatkuvana tasaisena virtana, sen sijaan että suuri osasto olisi hyökännyt kerran tai kahdesti päivän aikana.[2]
  • Carl Menckhoff, saavutti 39 ilmavoittoa. Vuonna 1883 syntyneenä eräs sodan vanhimmista ässistä.[3]
  • Emil Thuy, saavutti 35 ilmavoittoa. Toimi myöhemmin Suomen ilmavoimien neuvonantajana Arne Somersalon alaisuudessa.[4] ja oli salaisessa tehtävässä Neuvostoliitossa kehittämässä Luftwaffea.[5]
  • Josef Veltjens, saavutti 35 ilmavoittoa. Toisen maailmansodan aikana hän sai everstiluutnantin arvon. Hän tuli Suomeen elokuussa 1940 Herman Göringin lähettiläänä ja sopi Mannerheimin kanssa saksalaisjoukkojen kauttakulusta.[6][7]Ensimmäisen kerran hän kävi Suomessa vuonna 1918.[8] Veltjens oli osakkaana Aschpuris & Veltjens -yhtiössä, joka sai hoitaakseen Saksan ase- ja tarviketoimituksia Suomeen. Esimerkiksi lokakuun alussa 1940 tehty sopimus keskitti Saksan sotasaalista ja Wehrmachtin varastoja koskevat toimitukset Veltjensin yritykselle.[9] Saksa maksoi Veltjensille jopa 25 prosenttia provisiota Suomen ostamista tavaraeristä.[10]
  • Max Immelmann, saavutti 15 ilmavoittoa. Hänen mukaansa on nimetty taitolentoliike Immelmann-käännös.[11]

Iso-Britannia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistynyt kuningaskunta Royal Air Force

Australia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australia Australian ilmavoimat

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toinen maailmansota oli vuosina 19391945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Kiinan tasavallan, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.

Japani[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japani Keisarillisen Japanin ilmavoimat ja Keisarillisen Japanin laivaston ilmavoimat

Ristin merkki nimen lopussa merkitsee Tyynenmeren sodassa kaatunutta, toisen maailmansodan kestäessä idässä.

  • Sadaaki Akamatsu Yli 30 varmennettua ilmavoittoa, tarkka luku täsmentämättä.
  • Tetsuzō Iwamoto Eräs Kiinan ja Tyynenmeren sodan parhaita ilmataistelijoita, sotilasarvo aliluutnantti. Sakaidan mukaan jopa 80 pudotusta, joista 14 Kiinassa.
  • Kiyomi Katsuki Eräs Japanin johtava kellukekone-ässä. 16 ilmavoittoa, joista Sakaidan mukaan 7 vesikonetyypeillä saavutettuja.
  • Sadamu Komachi Sakaida esittää 40 ilmavoittoa, Komachi itse arvioinut puolet siitä.
  • Kaneyoshi Muto † 28 varmistettua ilmavoittoa, jotka enimmäkseen Japanin kotisaarten ilmapuolustuksessa.
  • Hiroyoshi Nishizawa † Sakaidan mukaan 36 varmennettua ilmavoittoa, joskin joidenkin sivustojen mukaan jopa 87 ilmavoittoa.
  • Toshio Ōta † Oli jäsen, niin kutsutussa Rabaulin siivouskolmikossa. Sakaida esittää 34 ilmavoittoa tälle.
  • Saburo Sakai Humblen mukaan 64 ilmavoittoa, Sakaidan mukaan yli 60. Taisteli Kiinan sodasta alkaen, kohoten värvätystä aliluutnantin arvoon. Kirjoitti kirjateoksen: "Samurai!"
  • Junichi Sasai † Sotilasarvo luutnantti, taisteli Guadalcanalilla, Tainanin lentorykmentin operatiivinen esimies Rabaulin tukikohdassa. Sakaida esittää 54 pudotusta, joskaan luku ei liene todellinen, saavutti 27 varmistettua ilmavoittoa.
  • Shoichi Sugita † Eräs Japanin johtavia ässiä, 70 yksin töin tehtyä ja 40 jaettua ilmavoittoa. Oli laivastoamiraali Yamamoton saattolentäjä, Yhdysvaltain tekemään ilmassa tehtyyn kostoiskuun liittyen.
  • Kenji Yanagiya 8 pudotusta. Ainoa Zero-saattolentäjä, joka selvisi sodasta: amiraali Yamamotoon kohdistuneeseen kostoiskuun liittyen.

Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi Suomen ilmavoimat

  • Jorma Sarvanto, talvisodan paras hävittäjä-ässä, 6.1.1940 ampui neljässä minuutissa 6 DB-3 -pommikonetta alas, mikä on lyhin aika historiassa hävittäjä-ässäksi vaadittavaan viiteen pudotukseen potkurikoneella. Hän oli ensimmäinen lentäjä, joka saavutti toisessa maailmansodassa kymmenen ilmavoiton rajan.[12] 16 5/6 pudotusta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Price, Alfred: Spitfire Mk I/II -ässät 1939–41, Koala-Kustannus, 2002 ISBN 952-5186-35-0
  • Sakaida, Henry: Japanin laivaston ilmavoimien ässät. Osprey 5. Koala-Kustannus, 2002. ISBN 952-5186-25-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Englanniksi nimellä Rolling Raid,
  2. Blitzkrieg Legend s. 154–158
  3. Who's Who: Carl Menckhoff First World War.com. Viitattu 30.12.2017. (englanniksi)
  4. Finnish Air Force in World War II: Network54.com. Viitattu 26.7.2015.
  5. A secret aviation school Airpages.ru. Viitattu 26.7.2015.
  6. http://www.mannerheim.fi/10_ylip/s_kkulku.htm
  7. Kuittinen, Kalle: Viisi myyttiä Suomen sotahistoriasta. (Arvio Nikolai Baryshnikovin teoksesta Finljandija iz istorii voennovo vremenii 1939-1944) Tiedonantaja, 20.01.2011. Artikkelin verkkoversio.
  8. Ylikangas, Heikki: Saksan-kortti ja talvisodan rauha helsinki.fi. Viitattu 6.11.2008.
  9. Iskanius, Markku: Ilmojen kenraali ja kiistelty komentaja Jarl Lundqvist: 1940–1946, s. 158–159. Jyväskylä: Docendo, 2015. ISBN 978-952-291-134-6.
  10. Iskanius 2015, 158
  11. Raul Colon: The Great War in the Air www.aviation-history.com
  12. Stenman, Kari: Jorma Sarvanto, talvisodan ässä. Suomen ilmailuhistoriallinen lehti, 1996, nro 2, s. 11.