Ilmankostutin

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ilmankostutin toiminnassa

Ilmankostutin on laite, joka lisää sisäilman kosteutta. Laitteessa on vesisäiliö ja tekniikka kosteuden siirtämiseksi huoneilmaan.[1] Koska huoneilma on talvipakkasilla usein kuivaa, ilmankostuttimia käytetään silloin esimerkiksi helpottamaan hengitysoireita sekä kuivien silmien kirvelyä ja kutinaa.[2]

Tyyppejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Höyrystävä ilmankostutin kuumentaa veden ja vapauttaa muodostuvan höyryn huoneilmaan. Joissain laitteissa voi olla myös ultraviolettivalo bakteerien tuhoamiseksi.[3]

Kylmähöyrystävässä ilmankostuttimessa on suodatin tai verkko, joka kostutetaan ja läpi puhalletaan ilmaa huoneistoon.[4]

Pisaroiva ilmankostutin eli sumutinkostutin pisaroi vettä huoneistoon esimerkiksi pyörivän kiekon tai ultraäänen avulla.[5][6]

Vaarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmankostuttimeen pesiytyy helposti bakteereita, minkä johdosta laitteen puhtaanapito ja seisovan veden poistaminen on tärkeää. Ilmankostutin voi myös levittää huoneistoon mineraaleista peräisin olevaa hienojakoista pölyä.[5][2] Ilmankostutin voi vahingoittaa esimerkiksi kodinelektroniikkaa, tapetteja, seiniä ja huonekaluja.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ilmankostuttimet Hengitysliitto. Viitattu 3.2.2017.
  2. a b c Inka Achté: Ilmankostuttimissa on eroja yle.fi. 15.02.2007. Viitattu 3.2.2017.
  3. Höyrystävä ilmankostutin Hengitysliitto. Viitattu 3.2.2017.
  4. Kylmähöyrystävä ilmankostutin Hengitysliitto. Viitattu 3.2.2017.
  5. a b Pisaroiva ilmankostutin Hengitysliitto. Viitattu 3.2.2017.
  6. Rauno Holopainen & Tuomo Lapinlampi: Ilmankostutin työpaikalle – hyvä idea vai hirveä bakteeripesäke? 7.10.2013. Työterveyslaitos. Viitattu 3.2.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]