Ilmailumuseo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ilmailumuseo on kokoelma lentokoneita, jotka ovat esillä museomaisena näyttelynä. Osa joidenkin ilmailumuseoiden kokoelmista koostuu lentokelpoisista lentokoneista, jotka yleensä esiintyvät eri ilmailunäyttelyissä. Suuremmilla ilmailumuseoilla on yleensä suljetuissa arkistoissaan runsaasti lentokoneisiin liittyvää kirjallisuutta (käyttökäsikirjat, suunnitteludokumentteja) ja valokuvia tutkijoiden käyttöä varten.

Koska ilmailun historia on lyhyt, miltei kaikki lentokoneet, jotka voidaan entistää näyttelykuntoon, on joko entisöity tai varastoitu museoissa. Toisen maailmansodan, jonka aikana valmistettiin suuri osa ilmailun historian lentokonetyypeistä, jälkeen suuri osa sodan aikaisista lentokoneista romutettiin, koska alumiiniromulla oli kaupallista arvoa toisin kuin aiemmilla puu- ja kangasrakenteisilla lentokoneilla. Ensimmäisen maailmansodan lopussa ylijäämäkoneet yleensä poltettiin.lähde?

Ilmailumuseot Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Suomen ilmailumuseot

Suomessa toimivat ilmailumuseot

Lentävät museokoneet Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiallisia ja muita lentokoneita esillä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinaisten museoiden lisäksi on historiallisia koneita esillä esimerkiksi lentoasemilla, liikenneasemilla jne. Osa näistä on aidosti historiallisia, kuten Suomen Ilmavoimien vanhat koneet. Osista muistakin lentokoneista muodostuu paikallisia nähtävyyksiä.

Ilma-aluksia, joilla ei ole suomalaista lentokäyttöhistoriaa, ovat muun muassa

  • De Havilland Vampire "VA-7" Jalasjärven Koskuen kylässä peruskoulun ala-asteen ja leirintäalueen lähistöllä
  • MI-2 -helikopteri Hyrynsalmella SEO-huoltoaseman pihassa. Maalattu mainostamaan Ukkohallaa.
  • Ka-26 -helikopteri Revonlahdella Neste Oil-huoltoaseman pihassa. Neste Oilin väreissä.
  • KA-25 -helikopteri VT3:n varrella Kuljussa.
  • AN-24 -matkustajakone Powerparkin sisäänkäynnin luona Härmässä (ex. Aeroflot).
  • Tampere-Pirkkalan lentoaseman laidalla on yksityisomistuksessa olevat entiset Neuvostoliiton ilmavoimien MiG-25 ja MIG-23.
  • Antonov An-2 Utin lentokentän lähellä ABC-liikennemyymälän pihan länsipuolella Kouvola-Lappeenranta-valtatien varrella.
  • Piper PA-23-250 Aztec D löytyy Pirkkalan Abc-liikenneaseman pihalta. Koneeseen on maalattu tunnus OH-ABC. Koneen oikea tunnus on OH-PPS, joskaan kone ei liene ollut virallisesti rekisterissä Suomessa.
  • Mi-8 -Helikopteri Teboil- huoltoaseman pihalla Mäntyharjussa

Vuonna 2009 suomalaiset ilmailuharrastajat maalauttivat Malagan lentoasemalla sijaitsevan velkojen takia Espanjaa takavarikoidun entisen amerikkalaisen Convair Metropolitan -matkustajalentokoneen Kar-Airin väreihin. Koneeseen maalattu tunnus on OH-VKN, mutta oikea OH-VKN-koneyksilö lentää edelleen Yhdysvalloissa.[3]

Ilmailumuistomerkkejä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hävittäjälentolaivue 24:n talvisodan aikaisen tukikohdan muistomerkki [4]
  • 7. syyskuuta 1948 ilmavoimien koelentäjien muistolaatta paljastettiin Ilmavoimien varikolla Härmälässä. Sieltä se siirrettiin varikon mukana sen siirtyessä Vuoresvuoreen vuonna 1980. Vuonna 1984 se päätyi Kuoreveden Halliin silloisen Koelentokeskuksen eteen.
  • F.1-koneen tuhoutumisen muistolaatta sijaitsee Tampereen Tampellan alueella, se on pystytetty 1980-luvulla tai myöhemmin.
  • Kotka-patsas pystytettiin 19. syyskuuta 1969 Vaasaan lähelle paikkaa, jonne Eric von Rosenin kone laskeutui 6. maaliskuuta 1918.
  • Lentovarikon kilta teki vuonna 1996 aloitteen ilmailumuistomerkin rakentamisesta Härmälään. Sen suunnitteli professori Kimmo Kaivanto, joka itse asui pikkupoikana Härmälässä. Pirkkahallin luo pystytetyn muistomerkin nimeksi tuli Leonardo muun muassa ilmailualan keksijän mukaan.
  • Lentomestari Siltavuoren muistomerkki Tampereella [5]
  • Koelentäjä Pirhosen muistomerkki Tampereella[6]
  • Koelentäjä Erkki Pohjanheimon muistomerkki Tampereella[7]
  • Lentomestari Alho muistomerkki Tampereella[8]
  • Valtion lentokonetehtaan (v. 1936 asti) tehdastilan muistolaatta Suomenlinnan telakan rakennuksen seinällä.
  • Alppilentäjien hauta ja muistomerkki Helsingin vanhalla hautausmaalla korttelissa 17, linja 16 ja hautan:o 602.

Tässä ovat haudattuina maj. Väinö Mikkola, luutn. Äly Durchman ja vänr. Carl-Erik Leijer. Tässä onnettomuudessa osallisina oli kaksi S.I.A.I. S.9 "Savoia" lentovenettä, jotka putosivat teknisen vian myötä peräkkäin. Turmassa kuoli myös italialainen matk.mek. Carlo Riva, hänet on haudattu muualle, ehkä kotikulmilleen. Onnettomuus sattui aamupäivällä 7. 9. 1920, ja tätä päivää alettiin pitämään Ilmavoimien kaatuneiden muistopäivänä vuodesta xxxx. Hautajaiset olivat 29.11.1920.

  • Paroni Wreden lenokoneen, jolla hän lensi Kymijoella talvella 1915, kopio on 15.8.2013 lähtien esillä Kouvolan Keltakankaan Abc-bensiiniasemalla, vitriinissä.[9]

Kansainväliset ilmailumuseot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alankomaissa toimii muun muassa

Belgiassa toimii muun muassa

Kiinassa toimii muun muassa

Ranskassa toimii mm.

Ruotsissa toimii [10]

  • Flygvapenmuseum, Linköping
  • Luftfartsamlingarna, Arlanda
  • Aeroseum, Göteborg
  • Svedinor Bil- och Flygmuseum, Ugglarp
  • Tekniska museet, Tukholma
  • Skokloster Motormuseum
  • Malmö Tekniska Museum
  • Landskrona Museum
  • Jämtlands Flyghistoriska Museum, Östersund

Saksassa toimii muun muassa

Tšekin tasavallassa Prahassa

Venäjällä toimii muun muassa

Yhdysvalloissa toimii muun muassa

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pihis
  2. Helsingin sanomat, s.A15, 13.11.2010
  3. Jyri Raivio, "Kar-Air palasi Malagaan", Helsingin Sanomat, 17.10.2009, sivu D1
  4. Hävittäjälentolaivue 24:n muistomerkki Lemin kunta. Viitattu 18.11.2007.
  5. Lentomestari Aarre Siltavuoren muistokivi ja -laatta Tampereen kaupunki. Viitattu 18.11.2007/13.1.2015 (päivitys).
  6. Kapteeni Kauko Pirhosen, radiosähköttäjä Elis Lehtisen ja mekaanikko Kimmo Putkosen muistokivi ja -laatta Tampereen kaupunki. Viitattu 18.11.2007/13.1.2015 (päivitys).
  7. Kapteenien Erkki Pohjanheimon ja Aki Järvisen muistokivi ja -laatta Tampereen kaupunki. Viitattu 18.11.2007/13.1.2015 (päivitys).
  8. Lentomestari Martti Alhon muistokivi ja -laatta Tampereen kaupunki. Viitattu 18.11.2007/13.1.2015 (päivitys).
  9. "Paroni Wreden koneen kopio esille", Ilmailu, Suomen ilmailuliitto, 7/2013, s.9
  10. Sölve Fasth, Flygplan pä museum, Förlag Allt om Hobby, 1993, sivu 116

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]