Ilkka Malmberg
Ilkka Malmberg (14. maaliskuuta 1954 Turku[1] – 3. joulukuuta 2016 Helsinki[2]) oli Helsingin Sanomien toimittaja, joka tunnettiin laajoista ja syväluotaavista artikkeleistaan. Niitä on julkaistu lähinnä Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä. Kirjoiksi Malmberg laajensi artikkelisarjansa Suomen heimoista, Seitsemän veljeksen ja Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmoista, vuosien 1808–1809 Suomen sodasta sekä Lapin Posiolta ostamastaan hehtaarin maapalstasta.
Malmberg opiskeli valtiotieteitä yliopistossa ja kävi Sanomien toimittajakoulun 1979–1980. Hän aloitti Kuukausiliitteessä satunnaisilla jutuilla 1980-luvun puolivälissä. Malmberg kertoi saaneensa paljon oppia Juha Tantulta sekä muiden muassa Antti Tuurin, Hannu Raittilan ja Veijo Meren niukasta mutta tarkasta proosakerronnasta.[3]
Malmberg sai Suuren journalistipalkinnon vuonna 2005 julkaistulla jutullaan Mervi Nykäsestä.[4] Malmberg oli yksi vuoden 2012 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saajista. Palkinto myönnettiin raadin mukaan ”syvällisestä, ajatuksia herättävästi ja ihmisläheisestä journalismista, jota hän on harjoittanut omaperäisellä ja elävällä kirjoitustyylillä”.[5] Vuonna 2014 hän sai Suomen Kulttuurirahaston 30 000 euron arvoisen palkinnon ”oivaltavasta syväjournalismista, lukijoiden arvostamisesta”.[6]
Vuonna 2010 Malmberg palkittiin vuoden posiolaisena sen ansiosta, että hänen Posion-maahankinnan tuloksena syntynyt juttusarjansa Helsingin Sanomissa oli tuonut Posiota esille korvaamattomalla tavalla.[7]
Malmberg kuoli nopeasti edenneeseen haimasyöpään 3. joulukuuta 2016.[8] Hänellä oli aikuinen tytär ja kolme kouluikäistä poikaa.[1]
Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heimoerot esiin ja härnäämään!. Espoo: Weilin + Göös, 1985. ISBN 951-35-3386-7 (sid.). (yhdessä Tapio Vanhatalon kanssa)
- Seitsemän miestä. Helsinki: Helsingin Sanomat, 2005. ISBN 952-5557-04-9 (sid.).
- Tuntemattomat sotilaat. Helsinki: Helsingin Sanomat, 2007. ISBN 978-952-5557-13-8.
- Napoleonin vika. Pieniä ihmisiä suuren sodan jaloissa 1808–1809. Helsinki: HS kirjat, 2009. ISBN 978-952-5557-29-9.
- Hehtaari – 160 × 62,5 metrin tirkistysaukko maailmaan. Helsinki: HS kirjat, 2012. ISBN 978-952-5557-52-7.
- Kauhia Oolannin sota – Krimin sota Suomessa 1854–1855. Helsinki: John Nurmisen säätiö, 2013. ISBN 978-952-9745-36-4. (yhdessä Raoul Johnssonin kanssa)
Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lumilapio-palkinto 2001, Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen kirjoituksesta ”Kulkuri, joka löysi levon”.
- Bonnierin vuoden juttu 2005, ”Perhetyttö” (henkilökuva Mervi Nykäsestä), Helsingin Sanomien Kuukausiliite
- Helsingin Sanomain Säätiö perusti 2021 vuosittain jaettavan Ilkka Malmberg -palkinnon[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Lauri Malkavaara: Toimittaja Ilkka Malmberg 1954–2016 – journalismin mestari on poissa Helsingin Sanomat. 4.12.2016. Arkistoitu 5.12.2016. Viitattu 5.12.2016. (Internet Archive)
- ↑ Toimittaja Ilkka Malmberg on kuollut Helsingin Sanomat. 3.12.2016. Arkistoitu 19.6.2017. Viitattu 3.12.2016. (Internet Archive)
- ↑ Maria Lassila-Merisalo: Faktan ja fiktion rajamailla – kaunokirjallisen journalismin poetiikka suomalaisissa aikakauslehdissä, s. 175–176. väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2009. ISBN 978-951-39-3539-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 4.5.2014).
- ↑ Suuri journalistipalkinto – Palkitut 2005. Viitattu 5.12.2016.
- ↑ HS:n Ilkka Malmberg sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon 12.9.2012. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 17.11.2015. Viitattu 12.9.2012. (Internet Archive)
- ↑ Suomen Kulttuurirahastolta neljä palkintoa ja yli 3 miljoonaa euroa lapsiin ja leikkiin. Viitattu 5.12.2016.
- ↑ Toimittaja Ilkka Malmbergistä vuoden posiolainen Yle Uutiset. Viitattu 27.9.2020.
- ↑ Toimittaja Ilkka Malmberg on kuollut. Iltalehti 3.12.2016.
- ↑ HS:n Säätiö perustaa uuden palkinnon. Helsingin Sanomat, 11.12.2021, s. C 14. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.12.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
