Ikuinen muhennos

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Ikuinen pata)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuvatun kaltaista ruokalajia ei valmisteta tässäkään padassa.

Ikuinen muhennos tai ikuinen pata on tarina ruokalajista, jota väitetään valmistetun keskiaikaisissa majataloissa. Tarinan mukaan ruokalaji koostuu mistä tahansa ruoaksi kelpaavista, kulloinkin saatavilla olevista aineksista, joita haudutetaan samassa padassa. Pata ei koskaan tyhjene, vaan sitä mukaa kun padasta syödään, siihen lisätään uusia aineksia. Samaa keitosta ylläpidetään kuukausien tai jopa vuosikausien ajan yhteen menoon. Tällaista ruokalajia on kuvattu sekä tietokirjoissa että fiktiivisissä teoksissa, kuten George R. R. Martinin kirjoissa. [1]

Suomalaisten keskiaikatutkijoiden ja ruokahistorioitsijoiden mukaan kyseessä on kuitenkin pelkkä legenda. Turun yliopiston kulttuurihistorian dosentti Hannele Klemettilä-McHale suhtautuu tarinaan skeptisesti. Tampereen yliopiston postdoc-tutkija Jenni Lares kertoo, että vaikka pataruuat olivat suosittuja keskiajalla, ja saatavilla olevien ruoka-aineiden heittäminen yhteen pataan oli tunnettu tapa, ja keitosta saatettiin myös ylläpitää muutamien päivien ajan, silti "ikuisen padan" tueksi ei ole oikeastaan minkäänlaisia lähteitä, eikä se muutenkaan ole kovin todennäköinen ruokalaji. [1]

Keskiajalla ruokaa tehtiin useimmiten vain sen verran, että kaikki talouden jäsenet saivat syödäkseen. Jotta ruoka pysyisi syömäkelpoisena, pataa olisi pidettävä jatkuvasti kiehumassa, eikä se ollut keskiajalla mahdollista. Tulisijoissa pidettiin tulta vain päivisin, ja öisin kaupungeissa oli tulenpitokielto palovaaran takia. Maaseudulla ruokaa laitettiin erillisessä keittokodassa, jossa pidettiin tulta vain ruokaa laittaessa.[1]

Lisäksi katolinen kirkko määräsi pidättäytymään lihansyönnistä yhtenä tai useampana päivänä viikossa. [1]

Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston vanhemman historiantutkijan Jaakko Tahkokallion mukaan majataloja ei ollut edes olemassa varhaiskeskiajalla. Sopivien rahatyyppien vuoksi varsinaisia majataloja ilmaantui vasta 1300-luvulta lähtien. Sitä ennen keskiajan matkalaiset majoittuivat tavallisiin asuintaloihin.[1]

Ikuista muhennosta muistuttava ruokalaji on kuitenkin olemassa todellisuudessa: aasialaisessa keittiössä patalientä ("master stock") käytetään siivilöitynä yhä uudelleen ja uudelleen esimerkiksi liharuokien kypsentämisessä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]