Ikivihreä peli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Peli animaationa

Ikivihreä peli on kuuluisa shakkipeli, jonka Adolf Anderssen ja Jean Dufresne pelasivat Berliinissä vuonna 1852.

Anderssen oli aikansa parhaita shakinpelaajia, ja hänen voitettuaan vuoden 1851 Lontoon shakkiturnauksen häntä pidettiin yleisesti maailmanmestarina. Dufresne oli puolestaan tunnettu shakkikirjojen laatija, jota pidettiin pienempänä, mutta silti varteenotettavana mestarina.

Ikivihreä peli ei ollut virallisessa turnauksessa pelattu ottelu, kuten ei Anderssenin niin ikään voittama Kuolematon peli Lionel Kieseritzkyä vastaankaan.

Wilhelm Steinitz nimitti peliä myöhemmin ”ikivihreäksi Anderssenin laakeriseppeleessä”, mistä se sai nimensä.

Pelin kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

a b c d e f g h
8
Chessboard480.svg
a8 musta torni
c8 musta lähetti
d8 musta kuningatar
e8 musta kuningas
g8 musta ratsu
h8 musta torni
a7 musta sotilas
b7 musta sotilas
c7 musta sotilas
d7 musta sotilas
f7 musta sotilas
g7 musta sotilas
h7 musta sotilas
c6 musta ratsu
a5 musta lähetti
c4 valkea lähetti
e4 valkea sotilas
c3 valkea sotilas
d3 musta sotilas
f3 valkea ratsu
a2 valkea sotilas
f2 valkea sotilas
g2 valkea sotilas
h2 valkea sotilas
a1 valkea torni
b1 valkea ratsu
c1 valkea lähetti
d1 valkea kuningatar
f1 valkea torni
g1 valkea kuningas
8
7 7
6 6
5 5
4 4
3 3
2 2
1 1
a b c d e f g h
Asema siirron 7...d3?! jälkeen

Valkoisilla pelasi Anderssen, mustilla Dufresne. Peli eteni seuraavasti:

1. e2-e4 e7-e5
2. Kg1-f3 Kb8-c6
3. Lf1-c4 Lf8-c5
4. b2-b4

Tämä avaus on tunnetaan nimellä Evansin gambiitti. Se oli hyvin suosittu 1800-luvulla, ja jonkin verran sitä käytetään edelleen. Valkea uhraa sotilaan saadakseen muut nappulat tehokkaammin kehitetyiksi.

4. ... Lc5xb4
5. c2-c3 Lb4-a5
6. d2-d4 e5xd4
7. 0-0 d4-d3

Tätä ei pidetä hyvänä vastaussiirtona; parempia vaihtoehtoja olisivat olleet 7...dxc3 tai 7...d6.

8. Dd1-b3

Kuningatar uhkaa nyt suoraan f7-ruudussa olevaa sotilasta, mutta Graham Burgess olisi pitänyt siirtoa 8. Tf1-e1 parempana.

8. ... Dd8-f6
9. e4-e5 Df6-g6

Valkean e5-sotilasta ei voitu lyödä: jos musta olisi siirtänyt 9...Rc6xe5, olisi peli jatkunut 10. Tf1-e1 d7-d6 11. Db3-a4+ uhaten samalla sekä kuningasta että lähettiä, jolloin valkea olisi voittanut upseerin.
a b c d e f g h
8
Chessboard480.svg
a8 musta torni
c8 musta lähetti
e8 musta kuningas
g8 musta ratsu
h8 musta torni
a7 musta sotilas
b7 musta sotilas
c7 musta sotilas
d7 musta sotilas
f7 musta sotilas
g7 musta sotilas
h7 musta sotilas
c6 musta ratsu
g6 musta kuningatar
a5 musta lähetti
e5 valkea sotilas
c4 valkea lähetti
b3 valkea kuningatar
c3 valkea sotilas
d3 musta sotilas
f3 valkea ratsu
a2 valkea sotilas
f2 valkea sotilas
g2 valkea sotilas
h2 valkea sotilas
a1 valkea torni
b1 valkea ratsu
c1 valkea lähetti
e1 valkea torni
g1 valkea kuningas
8
7 7
6 6
5 5
4 4
3 3
2 2
1 1
a b c d e f g h
Asema siirron 10.Tf1-e1 jälkeen

10. Tf1-e1! Rg8-e7
11. Lc1-a3 b7-b5?!

Tässä musta ei niinkään puolustanut omaa asemaansa vaan yritti vastavuoroisesti uhrata sotilaan saadakseen a8-ruudussa olevan torninsa kehitetyksi. Burgessin mukaan parempi siirto olisi ollut 11 ... a7-a7, jolloin b-sotilas olisi paremmin päässyt etenemään.

12. Db3xb5 Ta8-b8
13. Db5-a4 La5-b6

Musta ei tässä vaiheessa voinut linnoittautua, koska valkea olisi siirrolla 14. Lxe7 voittanut nappulan, sillä ruudussa c6 oleva ratsu ei voinut samanaikaisesti suojata ruudun e7 ratsua ja ruudun a5 lähettiä.

14. Rb1-d2 Lc8-b7?
15. Rd2-e4 Dg6-f5
16. Lc4xd3 Dg6-f5
17. Re4-f6+?

Tämä on mielenkiintoinen uhraussommitelma, joskin Burges totesi myöhemmin, että siirroilla 17. Rg3 Dh6 18. Lc1 De6 19. Lc4 valkea olisi voittanut materiaalia paljon yksinkertaisemmalla tavalla.
a b c d e f g h
8
Chessboard480.svg
b8 musta torni
e8 musta kuningas
g8 musta torni
a7 musta sotilas
b7 musta lähetti
c7 musta sotilas
d7 musta sotilas
e7 musta ratsu
f7 musta sotilas
h7 musta sotilas
b6 musta lähetti
c6 musta ratsu
f6 valkea sotilas
a4 valkea kuningatar
a3 valkea lähetti
c3 valkea sotilas
d3 valkea lähetti
f3 musta kuningatar
a2 valkea sotilas
f2 valkea sotilas
g2 valkea sotilas
h2 valkea sotilas
d1 valkea torni
e1 valkea torni
g1 valkea kuningas
8
7 7
6 6
5 5
4 4
3 3
2 2
1 1
a b c d e f g h
Asema siirron 19. Dh5xf3 jälkeen

17. ... g7xf6
18. e5xf6 Th8-g8
19. Ta1-d1! Dh5xf3

Valkea ei voinut lyödä ruutuun f3 siirtynyttä kuningatarta ruudussa g2 olevalla sotilaalla, koska musta torni ruudussa g8 kiinnitti tämän sotilaan eli sen siirto olisi avannut shakkauslinjan. Musta uhkasi tehdä matin siirtämällä Dxg2 tai se olisi voinut lyödä myös f2:n, mutta valkea pystyi estämään matin shakkaamalla itse toistuvasti.

20. Te1xe7+! Rc6xe7?

Jos musta olisi siirtänyt 20...Kd8, olisi valkea voinut jatkaa 21. Txd7+ Kc8 22.Td8+ Kxd8 (22...Txd8 23.gxf3) 23.Lf5+ .

21. Da4xd7+!! Ke8xd7
22. Ld3-f5++

Valkea teki siis kaksoisshakin pakottaen mustan kuninkaan siirtymään. Tässä tapauksessa kaksoisshakki ei ollut vain vaarallinen vaan ratkaisi samalla pelin.

22. ... Kd7-e8

Jos musta olisi siirtänyt 22...Kc6, olisi valkea tehnyt matin siirrolla 23.Ld7.

23. Lf5-d7+ Ke8-f8

Jos musta olisi siirtänyt 23...Kd8, olisi valkea tehnyt matin siirrolla 24.Lxe7 tai 24.fxe7.

24. La3xe7#

Peli päättyi täten mattiin ja valkoisilla pelanneen Anderssenin voittoon.

a b c d e f g h
8
Chessboard480.svg
b8 musta torni
f8 musta kuningas
g8 musta torni
a7 musta sotilas
b7 musta lähetti
c7 musta sotilas
d7 valkea lähetti
e7 valkea lähetti
f7 musta sotilas
h7 musta sotilas
b6 musta lähetti
f6 valkea sotilas
c3 valkea sotilas
f3 musta kuningatar
a2 valkea sotilas
f2 valkea sotilas
g2 valkea sotilas
h2 valkea sotilas
d1 valkea torni
g1 valkea kuningas
8
7 7
6 6
5 5
4 4
3 3
2 2
1 1
a b c d e f g h
Lopullinen asema siirron 24.Bxe7# jälkeen


Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Graham Burgess, John Nunn, John Emms: The Mammoth Book of the World’s Greatest Chess games. 2. painos. Carroll & Graf, 2004. ISBN 978-0-7867-1411-7.
  • Eade, James. Chess for Dummies. 1996. Foster City, CA: IDG Books Worldwide, Inc. ISBN 0-7645-5003-9.
  • Savielly Tartakower, Julius du Mont: 500 Master Games of Chess. Dover Publications, 1975. ISBN 0-486-23208-5.
  • Gideon Ståhlberg: Shakki alusta pitäen, s. 84–85. Tammi, 1969.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]