Ikarus S-49
| Ikarus S-49 | |
|---|---|
 |
|
| Tyyppi | hävittäjä-pommittaja |
| Valmistaja | Ikarbus |
| Suunnittelija | Kosta Sivcev, Svetozar Popovic, Slobodan Zrnic |
| Esitelty | 1946 |
| Poistettu käytöstä | 1961 |
| Valmistusmäärä | 158 |
Ikarus S-49 oli sosialistisen Jugoslavian ensimmäinen oma hävittäjälentokone, joka oli Jugoslavian ilmavoimien käytössä vuodet 1949–1961. Sen suunnittelivat Ikarus-tehtaan Kosta Sivcev, Svetozar Popovic ja Slobodan Zrnic.
Kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ikarus S-49:n suunnitteli sama tiimi, joka oli 1930-luvulla suunnitellut Rogozarski IK-3-lentokoneen. IK-3 ja Jak-3-hävittäjä ovat olleet pohjana S-49:n suunnittelulle. Ikarus S-49 lensi ensi kerran kesäkuussa 1949. Käyttöön kone tuli vuoden 1950 alussa.
S-49A:n voimalaitteeksi tuli Hispano-Suiza 12Z-17, joka kehitti 1 500 hevosvoimaa (1 104 kW). Moottori oli nestejäähdytetty V-12. Kokometallinen kone koottiin Ikarus-tehtaalla, mutta siivet ja pyrstö valmistettiin SOKOn tehtaalla Mostarissa.[1] Koneessa oli yksi 20 mm MG-151-tykki ja kaksi 12,7 mm Colt Browning -konekivääriä.
Koneita tehtiin kolmena versiona (A, B, C) 158 kappaletta. Koneet olivat käytössä vuoteen 1961 asti.
Suorituskyky[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koneen kantama oli 690 km, lakikorkeus 10 000 m ja enimmäisnopeus 628 km/h.
Kone voitiin aseistaa joko kahdella 50 kg pommilla tai neljällä 127 mm eli 5 tuuman raketilla.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Green, W. ja Swanborough, G.: The Complete Book of Fighters. , 1994. ISBN 0-8317-3939-8.
