Iivari Leiviskä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Iivari Leiviskä
Iivari Leiviskä.jpg
Syntynyt 22. elokuuta 1876
Oulu
Kuollut 2. syyskuuta 1953 (77 vuotta)
Helsinki
Kansallisuus suomalainen
Ammatti maantieteilijä
Arvonimi Helsingin yliopiston maantieteen professori
Puoliso Sofia Castrén (1902–1950)

Iivari Gabriel Leiviskä (22. elokuuta 1876, Oulu2. syyskuuta 1953, Helsinki) oli suomalainen maantieteilijä ja Helsingin yliopiston maantieteen professori. Leiviskä kirjoitti monia maantieteen oppikirjoja ja oli myös mukana perustamassa Akateemista Karjala-Seuraa 1922.

Leiviskän vanhemmat olivat seppä Juho Leiviskä ja Maria Kujala. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun suomalaisesta lyseosta 1896 ja opiskeli sitten Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi 1901 sekä lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1907. Leiviskä teki opintomatkan Müncheniin 1909 ja myöhemmin kaksi tutkimusmatkaa Islantiin 1927 ja 1928. Leiviskä tuli tunnetuksi erityisesti Salpausselkää ja muita Suomen poikittaisharjusysteemejä koskeneista tutkimuksistaan.

Leiviskä aloitti uransa toimien Keski-Pohjanmaan kansanopiston johtajana 1902–1905 ja Suomen liikemiesten kauppaopiston opettajana 1907–1909. Hän oli Helsingin yliopiston maantieteen dosenttina 1908–1921, vt. professorina 1914–1917 ja henkilökohtaisena ylimääräisenä professorina 1921–1945. Leiviskä toimi myös Pohjois-Pohjalaisen osakunnan inspehtorina 1921–1931 ja oli Suomalaisen tiedeakatemian jäsen vuodesta 1921 alkaen. Hän oli mukana perustmassa Akateemista Karjala-Seuraa 1922 ja oli seuran kunniajäsen. Leiviskä oli myös Aitosuomalaisten liiton esimiehenä 1931 ja 1937–1938.

Leiviskä oli naimisissa vuodesta 1902 Sofia Castrénin (1880–1950) kanssa; heillä oli kolme lasta.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Über die Küstenbildung des Bottnischen Meerbusens zwischen Tornio und Kokkola. 1905
  • Über die Oberflächenbildung Mittel-Ostrobottniens und ihre Entstehung, väitöskirja. 1907
  • Der Salpausselkä. 1920
  • Maanpinnan muodot ja niiden synty (geomorfologia). WSOY 1925
  • Koulun maantieto. WSOY 1927, 1930, 1933, 1953, 1957
  • Über die Ose Mittel-Finnlands, die Enstehung des Materials und der Formen der Ose. Societas geographica Fenniae, Helsinki 1928
  • Islanti, kuvauksia tulivuorten ja jäätikköjen maasta. WSOY 1930
  • Maailman maat ja valtiot I-III. WSOY 1930, 1931
  • Kansakoulun maantieto 1: alaluokkien oppimäärä. WSOY 1930, 1932, 1935, 1937, 1941
  • Kansakoulun maantieto 2: yläluokkien oppimäärä. WSOY 1930, 1935, 1937, 1941
  • Kauppa- ja talousmaatiede. WSOY 1931, 1935, 1938, 1943, 1945, 1951, 1954, 1959
  • Ruotsalaisuuden taakka ja sen aiheuttamat kustannukset. Aitosuomalaisten liitto 1933
  • Suomen maa ja kansa. WSOY 1934
  • Geographical survey. 1936
  • Home Market Industry. 1936
  • Luonto ja kulttuurit. WSOY 1936
  • Maailman kulttuurit ja maantiede. WSOY 1936
  • Nykypäivien maat ja kansat. WSOY 1937
  • Onko tieteellinen keskuslautakunta tehtävänsä tasalla? 1937
  • Guide to Finland. 1938
  • Matemaattinen maantiede. WSOY 1938
  • Poliittinen maantiede (geopolitiikka). WSOY 1938
  • Suomen matkailuopas. Suomen Kirja 1938
  • Suomen kirja, eri alojen asiantuntijain avustamana toimittanut Iivari Leiviskä. Suomen Kirja 1938
  • Finnland Reisführer. 1939
  • Finland Resehandbook. 1939
  • Suomi kuvina. WSOY 1939
  • Finnland. 1940
  • Meret ja mannerten vedet, hydrologia. Suomen Kirja 1940
  • Itä-Karjala, maa ja kansa. WSOY 1942
  • Finnland in der Welt. 1943
  • Maantieteelliset tosiseikat historiallisten kysymysten selvittämisessä. SKS 1943
  • Uusi kansakoulun maantieto. 1943, 1953
  • Raaka-aineet,niiden alueellinen jakautuminen ja tuotanto. Suomen Kirja 1944
  • Jatkoluokkain talousmaantiede. WSOY 1948, 1949, 1952, 1956
  • Koulun maantiede. 1949
  • Maapallon kasvillisuus (kasvimaantiede). Otava 1949
  • Maantiede, sen historia, olemus ja tehtävät. 1949
  • Suomen maantieto. WSOY 1949, 1952
  • Yleismaantiede oppikouluja varten. WSOY 1950, 1953, 1960, 1965
  • Drei Eiszeitliche Randmoränen. 1951
  • Maapallo ja sen luonnonolot. 1951

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]