Ihmiskirppu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ihmiskirppu
PulexIrritans.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Alaluokka: Siipikantaiset Pterygota
Ylälahko: Neoptera
Lahko: Kirput Siphonaptera
Heimo: Pulicidae
Suku: Pulex
Laji: irritans
Kaksiosainen nimi
Pulex irritans
Linnaeus, 1758
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Ihmiskirppu Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ihmiskirppu Commonsissa

Ihmiskirppu (Pulex irritans) on kirppujen (Siphonaptera) lahkoon kuuluva loinen, joka on erikoistunut pääasiassa ihmiseen[1]. Aikuisena ihmiskirpun naaras on kooltaan 2,5 - 3,5 mm ja koiras 2,0 - 2,5 mm. Ihmiskirppuja voi löytyä myös koirista, rotista, sioista, kauriista ja ketuista. Suomesta laji on hyvän hygienian ja kuivan huoneilman ansiosta lähes hävinnyt, mutta se voi siirtyä Suomeen esimerkiksi matkailijoiden mukana. Se on muiden kirppujen tavoin erinomainen hyppääjä ja voi levitä ihmisestä toiseen nopeastikin, esimerkiksi kouluissa tai päiväkodeissa. Vaikka yksittäisen kirpun purema on vain ärsyttävä ja kutiseva, kirput voivat levittää myös tauteja, ja siksi niistä on hyvä päästä mahdollisimman pian eroon. Ihmiskirppu voi levittää myös Yersinia pestis bakteeria, joka voi aiheuttaa paiseruttoa. Muita ihmiskirpun kanssa loisivia tai pöytävierassuhteessa eli kahden eliölajin välisessä vuorovaikutussuhteessa eläviä bakteereja ovat Rickettsia typhi ja Rickettsia felis, alkueläimiin kuuluva Nosema pulicis, sukkulamatoihin kuuluva Steinernema carpocapsae ja hohtokiilupistiäisiin kuuluva Bairamlia fuscipes.

Suomessa ihmisiä purevat kirput ovat nykyisin useammin lintujen tai nisäkkäiden kirppuja, jotka ovat hypänneet vahingossa ihmiseen hänen ollessaan tekemisissä eläinten kanssa. Ne häviävät yleensä asumuksista kunnon siivouksella. Toisinaan on tarpeen puhdistaa kaikki ihmisiin kosketuksissa oleva kangasmateriaali. Lintukirppuja voi siirtyä asumuksiin linnunpöntöistä tai kanaloista niitä puhdistettaessa ja nisäkkäiden kirppuja esimerkiksi koiran tai kissan mukana. Ihmiskirpun selästä puuttuu muiden kirppujen kampamainen rakenne, mutta varmaan lajinmääritykseen tarvitaan mikroskooppi.

Ihmiskirpun tunnettuja saalistajia ovat kiiltotunkkarit (Alphitobius laevigatus), petopunkit (Mesostigmata), valeskorpionit (Pseudoscorpionida), muurahaiset (Formicidae) ja kovakuoriaiset (Coleoptera).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. M. A. Taylor ym.: Veterinary Parasitology, s. 720. Blackwell Publishing, 2007. ISBN 978-1-4051-1964-1. englanti

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]