Ignati Mošegov

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ignati Mošegov (ven. Игнатий Мошегов) eli Ignati Mösšeg (komiksi Игнатий Мöсшег; 1880–1965[1]) oli Suomessa asunut komilaissyntyinen poliittinen emigrantti sekä komien historian ja kulttuurin tutkija.[2]

Mošegov syntyi Venäjällä nykyisen Permin Komin Kotšovon piirin Durovon kylässä. Koulunkäynnin jälkeen hän opiskeli Birskin opettajaseminaarissa ja työskenteli sitten Pistogin kylässä opettajana. Vuonna 1912 Mošegovista tuli maanmittari. Vuonna 1914 hänet kutsuttiin Venäjän armeijaan ja vuonna 1916 hän valmistui vänrikiksi Taškentin sotakoulusta. Samana vuonna hänet lähetettiin rintamalle, jossa hän ensin haavoittui ja myöhemmin joutui vangiksi.[2]

Venäjälle palattuaan Mošegov joutui puna-armeijaan. Sieltä hän karkasi kotiseudulleen, jossa hänet otettiin vuorostaan Koltšakin valkoiseen armeijaan. Tomskissa Mošegov jäi punaisten vangiksi ja joutui jälleen puna-armeijaan. Vuonna 1920 hän pakeni Viroon. Siellä hän tutustui Tarton rauhanneuvotteluihin osallistuneisiin suomalaisiin sekä professori Lauri Kettuseen. Samana vuonna Mošegov muutti Suomeen.[2]

1920–1930-luvuilla Mošegov tutki Helsingissä komien historiaa, kieltä ja kulttuuria. Hän julkaisi useita Neuvostoliiton vähemmistökansoja käsitteleviä pamfletteja. Mošegovin artikkeleita ilmestyi myös syktyvkarilaisessa Komi mu -aikakauskirjassa. Vuosina 1921, 1924 ja 1931 hän osallistui komien edustajana suomalais-ugrilaisiin maailmankonferensseihin.[2]

Sodan jälkeen Mošegov toimi Helsingissä kirjakauppiaana.[2] Hän omisti Kaisaniemenkatu 13:ssa sijainneen Kirjakauppa Oman (per. 1934 nimellä Opettajain Kirjakauppa Oy), jonka yhteydessä toimi myös kirjapaino ja kustantamo, sekä Kaisaniemen kirjakaupan.[1]

Mošegovin Suomessa vuonna 1924 ilmestynyt muistelmateos Idän hiidenkattilassa julkaistiin vuonna 1992 komiksi käännettynä syktyvkarilaisessa Voivyv kodźuv -kirjallisuuslehdessä.

Mošegovin tutkimusaineistoa on Suomalais-Ugrilaisen Seuran tutkimusarkistossa (nimellä I. Mössheg).[3]

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teoksiin on merkitty tekijänimi vaihtelevissa muodoissa:

  • I. Mõssheg: Totuus bolshevismista: heimokansalaisen, puna-armeijasta Suomeen paenneen syrjäänin kuvaus kokemuksistaan. Helsinki: Otava, 1922.
  • I. Mössheg: Idän hiidenkattilassa: erään syrjääniläisen muistelmat. Jyväskylä: K. J. Gummerus, 1924.
  • I. Moššeg: Hätähuuto kansojen vankilasta [I]. Helsinki: Otava, 1930.
  • I. Moššeg: Hätähuuto kansojen vankilasta II: Komikansan menneisyys ja sen nykyiset olot. Helsinki: Otava, 1931.
  • J. O Mosseg: Tunnetteko salaperäistä Venäjää? 1. Ovatko mainehikkaat bjarmialaiset kuolleet? Helsinki, Tekijä, 1939.
  • J. O. M.: Sankari Pera: (syrjääniläinen tarina). Helsinki, Tekijä, 1939.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pörssitieto G. Kock: Kirjakauppa Oma
  2. a b c d e A. I. Turkin: Vunödöm gižyś da učonöi. Voivyv kodźuv, 1/1992, s. 46–53.
  3. Suomalais-Ugrilainen Seura