Ida Königsmark
Ida Henningintytär Königsmark (kuollut 1450) oli ruotsalainen ylhäisönainen ja Kastelholman linnaläänin haltija.
Ida Königsmarkin ponnistelut Kastelholman linnan puolustamiseksi mainitaan Kaarlenkronikassa kertomuksessa Engelbrektin kapinasta, joka johti linnan piirityksen vuonna 1433. Siihen aikaan hän hallitsi linnaa, jonka hänen toinen miehensä Bengt Pogwisch oli jättänyt hänelle läänityksenä kuollessaan vuonna 1432. On esitetty, että läänitys on ollut pantti, jota leski on pitänyt hallussaan, kunnes luovutuksesta on sovittu.[1]
Linnaa piirittivät talonpojat, jotka olivat lähteneet hakemaan oikeutta Joan Folkenpojan johdolla Etelä-Pohjanmaan rannikolta osana kapinaliikettä. Königsmarkin pojan linnanvouti ja lääninherra Otto Pogwischin sanotaan antautuneen kompromissina ainoana ehtonaan, että saa säilyttää henkensä.[2] Ida Königsmarkin vierailuista Kastelholmassa ei ole mitään tietoa.[1]
Tästä kertoo Kaarlenkronikka:[3]
Thet Slottet hade i thet sinne
Frv Yda en uthländsk Qvinne
Bätter Konungen henne trodde
Än nakon then i Sverike bodde
Thet var nu Svenskom til spott
At Qvinna skulle rada Rijksens Slott
Linnassa oli siihen aikaan
Rouva Yda ulkomainen Nainen;
Paremmaksi kuningas häntä luuli
Kuin jotakuta Ruotsissa asunutta;
Siinä nyt pilkattiin Ruotsalaista
Kun Nainen saattoi hallita Valtakunnan Linnaa
Kaarlenkronikan ideoija Kaarle Knuutinpoika Bonde on halunnut runossa korostaa Ruotsin ylimystön suuttumusta siitä, että saksalainen Eerik Pommerilainen oli syrjäyttänyt heidät kuninkaaksi tullessaan ja kuinka naisen hallitsema linna loukkasi lisäksi miehistä ylpeyttä.[1]
Perhe ja suku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Königsmarck oli saksalaisen aatelismiehen ja kuningas Eerik Pommerilaisen neuvonantajan Henning Königsmarckin tytär ja naimisissa ensin Thomas von Vitzenin ja myöhemmin tanskalaisen valtaneuvoksen Bengt Pogwischin kanssa.[4] Hänen lapsiaan olivat mainitun Otto Pogwischin lisäksi tytär Sigrid (van Vitzen)[1] ja vanhoilla päivillään karkotettu holsteinilainen aatelisjohtaja Henning Pogwisch (s. noin 1418, k. 1481).[1] Idan veli Bengt Königsmark (k. aik. 1431) oli ainakin 1415–1423 voutina Kalmarissa.[4]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Seppo Suvanto: Königsmark, Ida Henningintytär (K 1450) kansallisbiografia.fi. SKS. Viitattu 6.3.2019.
- ↑ Anders Magnus Strinnholm: Svenska Folkets Historia under Konungarne af Vasa, Ätten. -, 1819. Teoksen verkkoversio (viitattu 6.3.2019). (ruotsiksi)
- ↑ Scriptores rerum Suecicarum medii aevi, s. 68. Zeipel et Palmblad, 1818. Teoksen verkkoversio (viitattu 6.3.2019). (latinaksi)
- ↑ a b Königsmarck, släkter Svenskt Biografiskt Lexikon, sok.riksarkivet.se. Viitattu 6.3.2019. (ruotsiksi)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eric Tuneld: Svea Riks-Höfvidsmannens och Riks-Rådets Engelbrekt Engelbrektssons Historia : efter gamle, med noga granskning, jämförde handlingar. trykt hos Controlleuren C. G. Cronland, 1784. Teoksen verkkoversio (viitattu 6.3.2019). (Arkistoitu – Internet Archive)
|
