Metsäntutkimuslaitos
Metsäntutkimuslaitos eli Metla[1] oli maa- ja metsätalousministeriön alainen valtion tutkimuslaitos, joka kehitti ratkaisuja metsien hoitoa, käyttöä, tuotteita, palveluja ja aineettomia arvoja koskeviin kysymyksiin. Metla perustettiin vuonna 1917.[2][3] Metla sulautui 1. tammikuuta 2015 osaksi Luonnonvarakeskusta (Luke), joka muodostettiin yhdistämällä Metlan lisäksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto.
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laki metsäntutkimuslaitoksesta määräsi Metlan tehtäväksi metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän hoidon ja käytön edistämisen tutkimuksen keinoin. [4]
Metla teki pääosin soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteet liittyivät muun muassa puun tuottamiseen ja metsien muuhun käyttöön, metsäenergiaan, metsien vaikutukseen taa, vastasi valtakunnan metsien inventoinnista (VMI) ja valvoi puutavaran mittausta. [5] Metla vastaa käytännön metsänjalostustoiminnasta sekä kansallisesta kasvigeenivaraohjelmasta metsäpuiden osalta. [6]
Metlalla oli myös oma kirjasto ja laboratoriotoimintaa.
Laki metsäntutkimuslaitoksesta (3.12.1999/1114) kumottiin ja 1. tammikuuta 2015 alkaen tuli voimaan Laki Luonnonvarakeskuksesta (27.6.2014/561).[7]
Toimipaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) alueyksikköverkosto kattoi koko maan. Metlalla oli toimipaikkoja kymmenellä paikkakunnalla (Joensuu, Kannus, Kolari, Haapastensyrjä Lopen Läyliäisissä, Parkano, Punkaharju, Rovaniemi, Suonenjoki ja Vantaa). Niiden lisäksi sillä oli useissa kunnissa pienempiä toimipaikkoja. Vantaalle oli sijoittunut Metlan konserninjohto, Etelä-Suomen alueyksikkö, keskuslaboratorio sekä jalostus- ja kirjastorakennukset. Muhoksen toimipaikka lakkautettiin jo 2010-luvulla ja sinne sijoittuneet toiminnot siirrettiin Ouluun.
_-_Maanviljelij%C3%A4nkuja_7_(Rillitie_10)_-_Jokiniemi_-_Vantaa_-_1.jpg)
Joensuun Metla-talo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metla-talo oli vuonna 2004 valmistuessaan ensimmäinen suuri puusta valmistettu, kolmikerroksinen puurunkoinen toimistotalo Suomessa. Talosta on tullut kansallinen ja kansainvälinen puurakentamisen referenssikohde, ja se on saanut myös useita palkintoja.
Tutkimusmetsät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2008 valtion talousarvion nojalla vajaa 80 000 hehtaaria Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa olevia tutkimusmetsä- ja suojelualueita siirtyi Metsähallitukselle.[8] Metla jatkaa tutkimustoimintaa useilla alueilla Metsähallituksen kanssa tehdyn sopimuksen nojalla.
Metsäntutkimuslaitoksen hallinnoimia suojelualueita oli noin 8 000 hehtaaria. Niihin kuuluivat muun muassa Kolin kansallispuisto, luonnonpuistoja sekä lehtojen-, soiden- ja vanhojen metsien suojelualueita. Lisäksi Metla suojeli alueita omalla päätöksellään. Metsähallitukselle siirtyneitä suojelualueita olivat muun muassa:
- Mallan luonnonpuisto, Enontekiö (1431/2004)
- Vesijaon luonnonpuisto, Padasjoki (634/1956)
- Hytermän luonnonsuojelualue, Kerimäki (1932)
- Punkaharjun luonnonsuojelualue, Punkaharju (137/1991)
- Saanan luonnonsuojelualue, Enontekiö (496/1988)
Henkilöstö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metlassa oli noin 800 työntekijää. Metlassa toimi yhteensä 20 professoria metsätieteiden eri alueilla.
Johtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laitosta johti "johtaja" vuosina 1918–1962 ja 1962 alkaen "ylijohtaja". Ylijohtajalle myönnettiin professorin arvo 1962.
- Olli Heikinheimo 1918–1952
- Oskari Lukkala 1953–1955
- Risto Sarvas 1956–1962
- Erkki Kalela 1962–1964
- Viljo Holopainen 1964–1979
- Olavi Huikari 1980–1984
- Aarne Nyyssönen 1984–1988
- Eljas Pohtila 1988–2003
- Kari Mielikäinen 2003–30.4.2004(va)
- Hannu Raitio 1.5.2004–2014 (Luonnonvarakeskuksen perustamishanke -2015)[9]
Julkaisusarjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metla julkaisi yhdessä Suomen Metsätieteellisen Seuran kanssa kahta tieteellistä referoitua sarjajulkaisua sekä väitöskirjasarjaa, jonka julkaisemisessa olivat mukana myös yliopistot:
- Silva Fennica ISSN 0037-5330 [1] (Arkistoitu – Internet Archive) (1994– )
- Metsätieteen Aikakauskirja ISSN 1455-2515 [2] (Arkistoitu – Internet Archive) (1994– )
- Dissertationes Forestales ISSN 1795-7389 [3] (Arkistoitu – Internet Archive) (2005– )
Metlan omat julkaisusarjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Metlan uutiskirjeet ISSN 1798-4130 [4] (Arkistoitu – Internet Archive) (2008– )
- Metlan työraportteja ISSN 1795-150X [5] (Arkistoitu – Internet Archive) (2004– )
- Metsätilastollinen vuosikirja ISSN 0359-968X [6] (Arkistoitu – Internet Archive) (1996– )
- Taimiuutiset ISSN 1455-7738 [7] (Arkistoitu – Internet Archive) (1998– )
- Metsäsektorin suhdannekatsaus ISSN 1796-0053 [8] (Arkistoitu – Internet Archive) (1996– )
Päättyneitä julkaisusarjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Metsäntutkimus (asiakaslehti) ISSN 1455-0393 (1997–2010) [9] (Arkistoitu – Internet Archive)
- Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja ISSN 0358-4283 (1981–2005) [10] (Arkistoitu – Internet Archive)
- Pihkaposti ISSN 0783-5302 (Metsäntutkimuslaitoksen henkilökunnan tiedotuslehti, 1973–1994)
- Metsätieteellisen koelaitoksen julkaisuja (Communicationes Instituti Forestalis Fenniae, 1919–1932)
- seuraaja: Metsätieteellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja (1929–1952)
- seuraaja: Metsäntutkimuslaitoksen julkaisuja ISSN 0026-1610 [11] (Arkistoitu – Internet Archive) (1952–1988)
- Folia Forestalia ISSN 0015-5543 (1963-1993) - Metsätieteen aikakauskirjan edeltäjä. [12] (Arkistoitu – Internet Archive)
Suomen metsävarojen kartoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtakunnan metsien inventoinnissa inventoinnissa (VMI) kartoitetaan ja seurataan Suomen metsävaroja. Se on yksi Metlalle valtion laitoksena osoitetuista viranomaistehtävistä. Ensimmäinen inventointi tehtiin jo 1921–24 ja yhdestoista tehdään vuosina 2009–13. VMI:en perusteella on koottu tietokantoja, jotka kertovat puuston määrästä, kasvusta ja hakkuumahdollisuuksista. Metsät inventoidaan monia lähteitä käyttäen: mittausryhmien koealoilta keräämien tietojen lisäksi hyödynnetään muun muassa satelliittikuvia ja numeerisia peruskarttoja. [10]
Vuonna 2010 Suomen metsien puuston kokonaistilavuus oli 2,3 miljardia m² ja vuotuinen kasvu 103,7 miljoonaa m². Kokonaistilavuus kasvaa edelleen, sillä metsät kasvoivat huomattavasti enemmän kuin puustoa poistui luontaisten syiden tai hakkuiden takia. Metsät ovat iältään nuoria. [11]
Suomen ympäristökeskuksen mukaan inventointi tuottaa luotettavaa tietoa yleisistä luontotyypeistä, mutta harvinaisten luontotyyppien ja lahopuun määrän arvioiden osalta inventoinnissa on suuret keskivirheet. Eri aikoina tehtyjen inventointien vertailu on lisäksi epävarmaa, sillä on epäselvää, missä määrin inventointien välillä tapahtuneet muutokset ovat todellisia ja missä määrin seurausta muuttuneista luokitteluista.[12] Luonnonperintösäätiön hallituksen puheenjohtaja Pentti Linkola on todennut Metlan vääristelevän inventointitilastoja niin, että ne osoittavat puuvarojen määrän selvästi todellista suuremmaksi. Vääristelyn tarkoitus olisi Linkolan mukaan parantaa metsäteollisuuden asemaa hintaneuvotteluissa.[13]
Säädökset ja valtion tulosohjaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keskeisiä Metlan toimintaan liittyviä säädöksiä ovat
Laki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1114/1999 Laki metsäntutkimuslaitoksesta. Voimaan 1.1.2000. Kumoaa 29.7.1976 annetun lain (653/1976) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
- 186/1988 Laki metsäntutkimuslaitoksesta annetun lain 2§:n kumoamisesta
- 1050/85
- 135/1983 Laki metsäntutkimuslaitoksesta annetun lain muuttamisesta
- 653/1976 Laki metsäntutkimuslaitoksesta (Kumottu: 1114/1999)
- 449/1929 (Kumottu: 653/1976 ) Laki metsätieteellisen tutkimuslaitoksen saattamisesta välittömästi maatalousministeriön alaiseksi
- 561/2014 Laki Luonnonvarakeskuksesta (Kumottu: Laki metsäntutkimuslaitoksesta 653/1976)
Asetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1140/1999 Asetus Metsäntutkimuslaitoksesta. Voimassa 1.1.2000 alkaen. Muutettu 22.9.2005 762/2005.
- 1167/1997 Asetus metsäntutkimuslaitoksesta annetun asetuksen muuttamisesta
- 901/1994 Asetus Metsäntutkimuslaitoksesta annetun asetuksen muuttamisesta
- 374/1991 Asetus metsäntutkimuslaitoksesta (Kumottu: 1140/1999)
Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Metsäntutkimuslaitoksen työjärjestys
- 262/1993 Maa- ja metsätalousministeriön päätös metsäntutkimuslaitoksen maksullisista suoritteista
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kotus: Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 19.5.2013.
- ↑ http://www.mmm.fi/fi/index/tutkimus/hallinnonalantutkimuslaitokset.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.metla.fi/metla/tehtavat.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Laki Metsäntutkimuslaitoksesta Finlex. Viitattu 5.8.2011.
- ↑ [http://www.metlihmisen hyvinvointiin, ihmisen ja luontaisten tekijöiden vaikutuksiin metsäekosysteemeihin, metsävaratietoon ja metsäsuunnitteluun. Myös metsäalan elinkeinotoiminnan merkitys yhteiskunnassa ja alan tulevaisuuden ennakointi olivat tärkeitä tutkimuskohteita. Metlalla oli myös viranomaistehtäviä, jotka liittyvät lähinnä metsäsektorin tietohuoltoon. Metla muun muassa laati Suomea koskevat metsätilastot, seurasi Suomen metsien terveydentilaa, inventoi kasvihuonekaasuja, raportoi metsätuhoista ja antoi niihin liittyvää neuvona.fi/palvelut/viranomaistehtavat.htm Metsäntutkimuslaitoksen viranomaistehtävät] Metla. Viitattu 5.8.2011.
- ↑ Suomen maa- ja metsätalouden kansallinen kasvigeenivaraohjelma MTT. Viitattu 5.8.2011.
- ↑ Laki Luonnonvarakeskuksesta Finlex. Viitattu 27.1.2021.
- ↑ MMM:n tiedote 5.2.2007 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Hannu Raitio on Vuoden Alumni Oulu.fi. Arkistoitu 1.2.2021. Viitattu 27.1.2021.
- ↑ Valtakunnan metsien inventoinnin kotisivut Metsäntutkimuslaitos. Arkistoitu 18.10.2012. Viitattu 5.8.2011.
- ↑ Sata miljoonaa rikki Metsälehti. Viitattu 5.8.2011. [vanhentunut linkki]
- ↑ Raunio, Anne & Schulman, Anna & Kontula, Tytti (toim.): Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 1, s. 24. Suomen ympäristökeskus, kesäkuu 2008. ISBN 978-952-11-3027-4. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 24.11.2008).
- ↑ Linkola, Pentti: Voisiko elämä voittaa, s. 31–32. Tammi, 2005.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Matti Leikola, Metlan historiikki 1 osa (Arkistoitu – Internet Archive) ja 2 osa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Metla.fi/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- 3D-malli