ITT
| ITT Inc. | |
|---|---|
| Osake | NYSE: ITT |
| ISIN | US45073V1089 |
| Perustettu | 1920 (International Telephone & Telegraph) |
| Perustaja | Sosthenes Behn |
| Kotipaikka | Stamford, Connecticut, Yhdysvallat |
| Toiminta-alue | maailmanlaajuinen |
| Toimiala | monialainen |
| Tuotteet | eri alojen tekniset komponentit |
| Henkilöstö |
400 000 (1973)[1] 10 000 (2017) |
| Kotisivu | https://www.itt.com/home |
ITT (aiemmin International Telephone & Telegraph) on yhdysvaltalainen pörssiyhtiö, joka paisui 1960- ja 1970-luvulla puhelin- ja televiestintätekniikasta maailman suurimmaksi monialayritykseksi,[3] kunnes se pilkottiin vuonna 1995. Nykyisin ITT on muutamaan toimialaan keskittynyt komponenttivalmistaja, henkilöstömäärältään vain pari prosenttia 1970-luvun alun luvuista.[4]
International Telephone & Telegraphin perusti vuonna 1920 Tanskan Länsi-Intiassa syntynyt tanskalais-ranskalainen, Yhdysvaltain maavoimissa palvellut eversti Sosthenes Behn (1882–1957) yhdessä veljensä Hernandin kanssa. Yhtiö aloitti toimintansa Puerto Ricon puhelinverkkoyhtiönä[5]. ITT tunnettiin sittemmin puhelinkeskuksistaan ja muusta analogisesta televiestintäteknologiasta ympäri maailman, etenkin Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa. ITT.stä kasvoi jättiyritys, jonka kirjailija Anthony Sampson kuvasi vuonna 1973 toimivan maailmassa kuin olisi itsenäinen valtio. Toisen maailmansodan aikana ITT piti yllä hyviä suhteita Hitlerin natsihallintoon. ITT sekaantui politiikkaan myöhemminkin muun muassa 1970-luvun alun Chilessä, jonka puhelinyhtiöstä se omisti 80 prosenttia,[1] yrittämällä estää vasemmistopoliitikko Salvador Allenden valtaanpääsyn ja tukemalla hänen vallasta syöksemistään[3]. Samoihin aikoihin ITT yritti Yhdysvalloissa lahjoa republikaanipoliitikkoja eräässä oikeusjutussaan[6].
1970-luvun alussa ITT tytäryhtiöineen valmisti muun muassa puhelimia, autotarvikkeita, leivonnaisia, kosmetiikkaa, säilykkeitä, viskoosikuituja ja hehkulamppuja. Harold Geneenin johdolla ITT oli 1960-luvulta asti laajentunut yhä useammille toimialoille ostamalla kolmisen sataa yritystä, jopa yhden viikossa. Näitä olivat muun muassa hotelliketju Sheraton (1968–1998),[7] autovuokraamo Avis (1965–1977) ja vakuutusyhtiö Hartford. Päätoimialallaan ITT toimi myös Suomessa, jossa sen omistama ITT/SEP (ent. Puhelintekniikka Oy) työllisti vuonna 1978 Helsingin Vallilan ja Pitäjänmäen tehtaissa noin 350 henkilöä valmistamalla puhelinkeskuslaitteita muun muassa Neuvostoliittoon[8]. Kaukomarkkinat toi Suomeen ITT:n kulutuselektroniikkaa ja auttoi päämiestään kiertämään Iranin panttivankikriisin aikaisia vientikieltoja Iraniin 1980-luvun taitteessa[9]. Suomessa toimi 1980- ja 1990-luvulla myös sähkötarviketukku ITT Components Group[10].
Vuodesta 1980 alkaen uusi pääjohtaja Rand Araskog alkoi saneerata pois Harold Geneenin luomia kymmeniä toimialarönsyjä. Vuonna 1986 ITT siirsi alkuperäisen toimialansa, koko tietoliikenneteknologian, ranskalaisen CGE:n kanssa perustettuun yhteisyritykseen nimeltä Alcatel[4]. Mukana tullut kulutuselektroniikkaryhmä Standard Elektrik Lorenz (SEL) myytiin edelleen suomalaiselle Nokialle, joka kaksinkertaisti näin väritelevisiotuotantonsa ja käytti jonkin aikaa televisioissaan tuotemerkkiä ITT Nokia.[11][12]
Vuonna 1995 ITT pilkottiin kolmeen osaan, joita olivat hotelleihin ja tapahtuma-alaan erikoistunut ITT Corporation, vakuutusyhtiö ITT Hartford (nyk. The Hartford) ja eri alojen teollisuutta harjoittava ITT Industries[13]. Konserniin kuuluivat siihen asti myös muun muassa 130:n teknillisen oppilaitoksen ketju ITT Technical Institute sekä rahoitusyhtiö ITT Commercial Finance, jonka Deutsche Bank osti[14]. ITT Corporation myytiin 1998 Starwoodille, josta tuli näin maailman suurin hotelli- ja kasinoyhtiö[15]. Starwoodin puolestaan osti vuonna 2016 Marriott International, josta tuli vuorostaan alansa suurin yhtiö[16].
ITT Industries -yhtiöstä kehitetyn nykyisen ITT:n tuotteita ovat muun muassa teollisuuspumput ja -venttiilit, ITT Cannon -kaapeliliittimet sekä iskun- ja tärinänvaimentimet ja jarrulaitteet.[17] Vuonna 2011 ITT eriytti vesiteknologiansa omaksi Xylem-yhtiökseen (NYSE: XYL)[18].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Rislakki, Jukka: Suurempi kuin Suomen valtio. Helsingin Sanomat, 30.03.1973, s. 26. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ ITT Corporation logos.fandom.com. Viitattu 12.3.2023.
- ↑ a b Vahtera, Antti: ITT on suuryhtiö joka toimii kuin itsenäinen valtio. Helsingin Sanomat, 14.10.1973, s. 22. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b ITT Corporation britannica.com. Viitattu 11.3.2023.
- ↑ Our History itt.com. Viitattu 12.3.2023.
- ↑ Katkera ITT-riita ohi – Kleindienst voitti. Helsingin Sanomat, 10.06.1972, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Sheraton-hotelli haluaa Suomeen. Helsingin Sanomat, 7.6.1984, s. 18. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Puhelinteollisuuden ongelmat syvenemässä. Helsingin Sanomat, 19.12.1978, s. 28. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Jokelin, Renny: Carterin saarron murtajat. Helsingin Sanomat, 13.7.1982, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ HS Aikakoneen haku näyttää kymmeniä työpaikkailmoituksia.
- ↑ Sokola, Hannu: Suardin nuori Alcatel: 55 miljardia. Helsingin Sanomat, 1.2.1988, s. 27. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Über ITT ITT Deutschland. 17.10.2017. Arkistoitu 17.10.2017. Viitattu 11.3.2023.
- ↑ Peltz, James F.: ITT to Spin Off Operations Into 3 Publicly Held Firms. The Los Angeles Times, 14.6.1995. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.3.2023.
- ↑ Deutsche Bank osti ITT:n rahoitusyhtiön Yhdysvalloista. Helsingin Sanomat, 28.12.1994, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Starwood Hotels & Resorts Completes $14.6 Billion Acquisition of ITT Corporation Lehdistötiedote, Hospitality Net. 25.2.1998. Viitattu 12.3.2023.
- ↑ Marriott buys Starwood, becoming world's largest hotel chain, CNBC 23.9.2017. Viitattu 12.3.2023.
- ↑ ITT itt.com. Viitattu 12.3.2023.
- ↑ Farr, Andrew: It's Xylem Now: ITT Corp. Spins Off Water Company Trenchless Technology, Benjamin Media Inc. 1.11.2011. Viitattu 12.3.2023.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Geneen, Harold & Moscow, Alvin: Vuoteni ITT:ssä. Rastor, 1985. ISBN 9519103678.
- Sampson, Anthony: Suurvalta nimeltä ITT. Erään jättiläisyrityksen salainen historia. Tammi 1973. Suom. Tapani Lausti. ISBN 951-30-2545-4, ISBN 951-30-2545-2.
| ||||||||||||||
