ISO 13407
ISO 13407 -standardi (engl. Human-centred design processes for interactive systems, suom. Vuorovaikutteisten järjestelmien käyttäjäkeskeinen suunnitteluprosessi) määrittää vuorovaikutteisten järjestelmien käyttäjäkeskeisen suunnitteluprosessin. Käyttäjäkeskeinen suunnittelu ISO 13407 –standardin (ISO, International Organization for Standardization) mukaan keskittyy käytettävyyden huomioimiseen vuorovaikutteisten järjestelmien kehityksen eri vaiheissa aina käyttäjien tarpeiden kartoituksesta tuotteen toteutukseen asti (ks. Kaavio 1.). Käyttäjäkeskeinen suunnittelu huomioi inhimilliset tekijät ja ergonomian, joka parantaa tehokkuutta, työolosuhteita ja ehkäisee haitallisten tekijöiden vaikutuksia. ISO 13407 –standardi antaa suunnittelijoille mallin, minkä mukaan toimia laite- ja ohjelmistokehitysprojekteissa ja tuottaa käytettävyydeltään onnistuneita lopputuotteita.[1]
ISO 13407 -standardin mukaan käytettävyys mittaa, miten hyvin käyttäjät voivat käyttää tuotetta tietyssä käyttötilanteessa saavuttaakseen määritetyt tavoitteet tuloksellisesti, tehokkaasti ja tyytyväisinä. Tämä vaatii, että suunnitteluvaiheessa alusta lähtien tutkitaan tarkkaan käyttäjien taitoja, tarpeita ja rajoituksia. Standardin mukaan käyttäjäkeskeisessä iteroivassa suunnittelussa, eli että eri suunnitteluvaiheita toistetaan tarpeen mukaan sykleissä, luodaan vuorovaikutteisia järjestelmiä soveltaen useiden alojen asiantuntemusta. Käyttäjäkeskeinen suunnitteluprosessi koostuu viidestä eri vaiheesta (määritelty tarkemmin Kaaviossa 1.), jotka ottavat käyttäjän ja käytettävyyden vaatimukset huomioon. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun eri vaiheiden läpikäynti takaa sen, että tuote lopulta täyttää sille etukäteen asetetut kriteerit. Suunnittelussa on tärkeää, että kukin vaihe raportoidaan tarkkaan, jotta seuraavilla iterointikierroksilla tuotetta voidaan parantaa palautteen mukaan.[1]
Standardin rajoitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun liittyviä standardeja on olemassa useita ja ne voidaan jakaa työmenetelmiä määrittäviin standardeihin ja suunniteltavan tuotteen ominaisuuksia määrittäviin standardeihin. Ne auttavat käytettävyyden ammattilaisia kehitysprosessien eri vaiheissa. [1] ISO 13407-standardi kuvaa käytettävyyden suunnitteluprosessia yleisellä tasolla ja on suunnattu suunnittelutehtäviä johtaville henkilöille kuten projektipäälliköille. Standardi ei siis kuvaa yksityiskohtaisesti suunnitteluprosessissa käytettäviä metodeita ja tekniikoita. ISO 13407 -standardi toimii lisänä perinteisille ohjelmistokehitysmalleille. [3]
ISO 9241 –standardisarjan ISO 9241-11 (Näyttöpäätteillä tehtävän toimistotyön ergonomiset vaatimukset. Osa 11: Käytettävyyden määrittely ja arviointi) keskittyy puolestaan enemmän käytettävyyden määrittelyyn ja ISO 13407 käytettävyyden suunnitteluun täydentäen toinen toistaan. ISO 13407 tarjoaa apua käyttäjien ja käyttöympäristön kuvaamiseen, mutta ei keskity niinkään käyttäjän tavoitteisiin, käytettävyyden mittaamiseen ja lopputuotteen toteuttamiseen. Tämä tarkoittaa, että käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa tulisi siis huomioida useita standardeja yhden standardin sijasta. [3]
Standardin käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Standardit toimivat parhaimmillaan ammattikunnille yhteisten työtä määrittävien sääntöjen ja koulutuksen perustana. Standardeja käytettäessä täytyy kuitenkin muistaa, että ne antavat vain yleisiä suuntaviivoja ja tuotekehityksessä tulee huomioida jokaisen projektin erityyppiset tarpeet. Standardit ja työtavat tulee myös valita kunkin työprojektin mukaan ja määrittää tarkkaan, miten niitä kussakin tapauksessa täytyy soveltaa. Työprosessin kuluessa tulee myös tarkistaa, että työ etenee valittujen standardien mukaisesti. [4]
Standardien käyttöä voi tukea myös erilaiset käytettävyyteen liittyvät eettiset koodistot, tyylioppaat ja organisaatioiden yleiset suositukset. Käytettävyyden alan edustajia kuuluu lisäksi useisiin yhdistyksiin, joita ovat esimerkiksi ACM (Association for Computing Machinery), UPA (Usability Professionals’ Association), ACM SIGCHI (ACM's Special Interest Group on Computer-Human Interaction) ja IEEECS (The IEEE Computer Society). Nämä ammattijärjestöt osaltaan valvovat käytettävyyden periaatteiden toteutumista käytännön tasolla tuottamiensa erilaisten määrittelyjen ja koodistojen avulla.
Internetissä on lisäksi useita käytettävyyteen liittyviä käytettävyyden ammattilaisten luomia www-sivustoja, jotka voivat toimia apuna ja ohjeistuksena käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa. Jokainen käytettävyyden ammattilainen todellisuudessa kuitenkin itse valvoo sitä, miten käytettävyys kunkin henkilön työssä toteutuu ja missä määrin lopputuotteet vastaavat näitä ohjeistuksia. Lisäksi jokaisen suunnittelijan omalla vastuulla on, miten he seuraavat standardien ja koodistojen kehitystä, sillä se vaatii useiden eri aineistojen tutkimista ja työtapojen kehittelyä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c ISO 13407:1999, Human-centered design processes for interactive systems.
- ↑ Bevan, N. and Curson, I. 1999. Planning and implementing user-centred design. In CHI '99 Extended Abstracts on Human Factors in Computing Systems (Pittsburgh, Pennsylvania, May 15 - 20, 1999). CHI '99. ACM Press, New York, NY, 137-138. URL= [1]
- ↑ a b Jokela, T., Iivari, N., Matero, J., and Karukka, M. 2003. The standard of user-centered design and the standard definition of usability: analyzing ISO 13407 against ISO 9241-11. In Proceedings of the Latin American Conference on Human-Computer interaction (Rio de Janeiro, Brazil, August 17 - 20, 2003). CLIHC '03, vol. 46. ACM Press, New York, NY, 53-60. URL= [2]
- ↑ Buie, E. 1999. HCI standards: a mixed blessing. interactions 6, 2 (Mar. 1999), 36-42. URL= [3]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- [4] ISO 13407 standardin johdanto
- [5] Suomen Standardisoimisliitto SFS
- [6] SFS-standardien luettelo
- [7] UsabilityNet, ISO 13407 Human centred design processes for interactive systems
- [8] UsabilityNet, International standards for HCI and usability
Ammattijärjestöjä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- [9] ACM, The Association for Computing Machinery
- [10] ACM SIGCHI, the ACM's Special Interest Group on Computer-Human Interaction
- [11] IEEECS, The IEEE Computer Society
- [12] Sigchi Finland
- [13]UPA, Usability Professionals’ Association