Hydroviljely

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nutrient film techniquella (NFT) kasvatettua mansikkaa
Deep Water Culture (DWC) -tekniikalla kasvatetun kasvin juuristo

Hydroviljely, hydroponiikka tai vesiviljely on kasvien kasvatustekniikka, jossa multaa ei yleensä käytetä. Kasvit saavat ravinteet veteen lisätyistä ravinneliuoksista.
Aeroponisessa tekniikassa väliainetta ei käytetä lainkaan, vaan juuria sumutetaan suljetussa tilassa hienojakoisella ravinneliuoksella.

Hydroviljely voidaan jakaa kahteen ryhmään: aktiivinen ja passiivinen vesiviljely. Yleensä hydroviljelyllä tarkoitetaan aktiivista vettä kierrättävää järjestelmää ja tästä erotuksena on passiivihydro, jossa vettä ei kierrätetä koneellisesti.

Aktiivisessa vesiviljelyssä (hydro) vesi kiertää järjestelmässä esim. pumpun avulla. Vesikierto hapettaa veden kasvin juurien ympärillä. Vettä voidaan hapettaa myös ilmapumpulla. Vesikierto sekä veden hapetus ilmapumpulla voidaan myös yhdistää samassa järjestelmässä, jolloin kasvatustehoa saadaan lisättyä. Aktiivisessa vesiviljelyssä kasvit kasvavat yleensä tehokkaammin kuin passiivisessa vesiviljelyssä.

Passiivisessa vesiviljelyssä (passiivihydro) kasvi juurineen istutetaan verkkokoriin tai sivuiltaan lovettuun sisäruukkuun ja tämä asetetaan vesitilan yläpuolelle jolloin kasvin juuret hakeutuvat veteen. Mullan sijasta käytetään epäorgaanisia väliaineita, jotka antavat kasville tukea ja suojaavat juuria valolta sekä kuivumiselta. Useimmille kasveille sopii kevytsora. Se imee vettä ja luovuttaa sitä juuristolle vähitellen. Kevytsoran raekoko mitoitetaan kasvin ja ruukun koon mukaan.
Perinteisessä altakasteluruukussa voidaan kasvattaa kasveja hydroponisesti kun multatila korvataan epäorgaanisella väliaineella.
Toisena esimerkkinä passiivisesta tekniikasta voidaan pitää kelluvaa lauttaa, jossa kasvit saavat veden ja ravinteen seisovasta vedestä.


Hyötyjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesiviljelyssä vältetään monet multakasvatuksen haitat, esimerkiksi kasvien tuhohyönteiset, kasvitaudit ja mullan homeitiöt. Homeettomuuden vuoksi monia hydroviljeltyjä kasveja voi suositella myös allergikoille.
Hydroviljely myös säästää vettä perinteiseen multaviljelyyn verrattuna.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesiviljely sopii useimmille kasveille, mutta varsinkin sellaisille, jotka kärsivät kuivasta huoneilmasta ja hyötyvät vedestä haihtuvasta ilmankosteudesta.
Tomaatin kanssa vesiviljelyperiaatteella on saatu hyviä tuloksia. Samoin kurkut, salaatit, paprikat ja monet muut vihannekset kasvatetaan kasvihuoneissa hydroponisesti.
Menetelmä soveltuu myös Ruokotraakkipuulle eli Lucky bamboolle.

Käsitteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolihydroviljely tarkoittaa samaa kuin passiivihydroviljely.
Jotkut käyttävät tätä myös merkityksessä, missä juurten annetaan kasvaa multaruukkusta ulos vesitilaan ja jossa multaan on sekoitettu jotain epäorgaanista ainesta, mutta nämä eivät ole vesiviljelyä, vaan altakastelujärjestelmiä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Facta 2001 osio18 s. 148
  • Wikipedia Hydroponics

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]