Hydroksyyliammoniumkloridi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hydroksyyliammoniumkloridi

HONH3Cl.svg

Tunnisteet
CAS-numero 5470-11-1
Ominaisuudet
Molekyylikaava NH3OHCl
Moolimassa 69,492
Ulkomuoto Väritön kiteinen aine[1]
Sulamispiste 155-157 °C (hajoaa)[2]
Tiheys 1,676 g/cm3[1]
Liukoisuus veteen 466 g/l (20 °C)[1]

Hydroksyyliammoniumkloridi eli hydroksyyliamiinihydrokloridi (NH3OHCl) on hydroksyyliammonium- ja kloridi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste eli hydroksyyliamiinin suolahapposuola. Yhdistettä käytetään hydroksyyliamiinin tavoin orgaanisissa synteeseissä muun muassa pelkistimenä ja valokuvauskemikaalina.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hydroksyyliammoniumkloridi on huoneenlämpötilassa väritöntä kiteistä ainetta. Yhdiste liukenee hyvin veteen ja hieman niukemmin metanoliin ja etanoliin. Se on keskuvahva happo ja 1 massaprosenttisen hydroksyyliammoniumkloridivesiliuoksen pH on 3,2. Kuumennettaessa hydroksyyliammoniumkloridia se alkaa hajota jo noin 120 °C:n lämpötilassa ennen sulamispistettään. Aine on hydroksyyliamiinin tavoin voimakas pelkistin.[1][2][3]

Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hydroksyyliammoniumkloridia voidaan valmistaa pelkistämällä typpihappoa elektrolyyttisesti lyijyamalgaamielektrodien avulla suolahappoliuoksessa. Yhdistettä muodostuu myös pelkistettäessä ammoniumkloridia tai hydroksyyliammoniumsulfaatin ja bariumkloridin vesiliuosten välisellä reaktiolla, jollloin muodostuu lisäksi veteen liukenematonta bariumsulfaattia, joka voidaan erottaa suodattamalla.[2][3][4]

Hydroksyyliammoniumkloridia käytetään orgaanisissa synteeseissä helpommin käsiteltävänä hydroksyyliamiinin vastineena muun muassa lääkeaineina ja rikkaruohomyrkkyinä käytettävien yhdisteiden valmistukseen. Lisäksi se on yleisesti käytetty pelkistin niin orgaanisen kuin epäorgaanisen kemian reaktioissa. Yhdistettä voidaan käyttää myös valokuvauskemikaalina sekä valmistettaessa vedetöntä hydroksyyliamiinia, jota muodostuu hydroksyyliammoniumkloridin reagoidessa natriumbutoksidin kanssa butanoliliuoksessa, josta hydroksyyliamiini kiteytyy.[2][3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Josef Ritz, Hugo Fuchs & Howard G. Perryman: Hydroxylamine, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 16.6.2015
  2. a b c d Robert D. Ashford: Ashford's Dictionary of Industrial Chemicals, s. 608. 2nd Edition. Wavelength Publications, 2001. ISBN 0-9522674-2-X. (englanniksi)
  3. a b c Bernard Moody: Comparative Inorganic Chemistry, s. 363. Elsevier, 2013. ISBN 9781483280080. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 16.6.2015). (englanniksi)
  4. a b N.N. Greenwood & A. Earnshaw: Chemistry of the Elements, s. 431-432. 2nd Edition. Butterworth Heinemann, 1997. ISBN 0-7506-3365-4. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]