Hydroksietyylitärkkelys

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hydroksietyylitärkkelys

Hydroksietyylitärkkelykset (HES) ovat synteettisiä, glykogeenin kaltaisia polysakkarideja. Niitä on käytetty suonensisäiseen nestehoitoon tarkoitetuissa liuoksissa.[1]

Nestehoidossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolloidityyppinen plasmankorvike on nimitys infuusionesteelle, joka sisältää jotain kolloidia, esimerkiksi hydroksietyylitärkkelystä.[1] Valmistetta on käytetty suonensisäisesti esimerkiksi verenvuodon aiheuttaman šokin hoitoon sekä verenpaineen laskun ehkäisyyn anestesialääkityksen yhteydessä.

Aiempi käsitys hydroksietyylitärkkelyksen turvallisuudesta nestehoidossa perustui saksalaisen lääkärin Joachim Boldtin tutkimustuloksiin, jotka sittemmin mitätöitiin, koska hänen katsottiin toimineen epäeettisesti tai ehkä jopa tekaisseen tutkimustuloksia.[2] Vuonna 2008 julkaistiin tulokset VISEP-kokeesta[3], jossa todettiin suuren molekyylikoon hydroksietyylitärkkelysliuoksen aiheuttavan munuaisvaurion riskin ja lisäävän kuolleisuutta. Tämän johdosta suuren molekyylikoon liuosten käytöstä luovuttiin. Sittemmin saatiin samanlaisia tuloksia pienen molekyylikoon hydroksietyylitärkkelysliuoksista. Vt. professori Ville Pettilä ja dosentti Ari Uusaro totesivatkin vuonna 2013 Duodecim-aikakauskirjan pääkirjoituksessa, että hydroksietyylitärkkelysliuoksia ei uuden tutkimustiedon valossa saa antaa potilaille.[4] Nämä riskit on todettu nimenomaan kriittisesti sairailla potilailla kuten sepsistä sairastavilla. Leikkauspotilailla ei vastaavia riskejä todettu meta-analyysissä[5].[6]

Euroopan lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea on todennut, ettei hydroksietyylitärkkelystä pidä antaa sepsistä, munuaisvauriota, maksavauriota tai aivoverenvuotoa sairastaville eikä elinsiirron tai kriittisesti sairaiden tehohoidon yhteydessä. Muutoin niitä pitää antaa pienimpinä mahdollisina annoksina ainoastaan, jos muut valmisteet eivät riitä.[7]

Dopingissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi Lahden vuoden 2001 hiihdon MM-kisoissa kuusi suomalaishiihtäjää jäi kiinni doping-testeissä HES-valmisteen, kauppanimeltään Hemohes, käytöstä.

Hemohesiä on käytetty doping-aineena laskemaan veren hemoglobiinipitoisuutta sallittuihin rajoihin. Liian korkeat hemoglobiiniarvot johtuvat tyypillisesti veritankkauksesta tai EPO:n eli veren kasvuainetekijän käytöstä doping-aineena. Korkeat hemoglobiiniarvot voivat johtua muustakin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Rinne, Timo: ”Plasmankorvikkeet”, Nestehoito, s. 175. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2010. ISBN 978-951-656-381-0.
  2. Hynynen, Markku: Mitä nyt. Vilpillisen tutkijan julkaisut vaikuttavat arvioon tärkkelysliuosten turvallisuudesta. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2013, 129. vsk, nro 10, s. 1009. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. ISSN 0012-7183.
  3. Brunkhorst, Frank M. ym: Intensive Insulin Therapy and Pentastarch Resuscitation in Severe Sepsis. The New England Journal of Medicine, 2008, 358. vsk, s. 125–139. Massachusetts Medical Society. Artikkelin verkkoversio Viitattu 23.8.2013. (englanniksi)
  4. Pettilä, Ville ja Uusaro, Ari: Ei hydroksietyylitärkkelystä potilaille. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2013, 129. vsk, nro 10, s. 1007–1008. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. ISSN 0012-7183.
  5. Martin, C. ym. Anesthesiology 2013, 118. vuosikerta, s. 387.
  6. Hynynen, Markku: Mitä nyt. Ovatko tärkkelysliuokset turvallisia leikkauspotilailla? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2013, 129. vsk, nro 11, s. 1127. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. ISSN 0012-7183.
  7. Idänpään-Heikkilä, Juhana E. (toim.): Lääkemaailmassa tapahtuu. Infuusioliuoksista tehdään uusi arvio. Suomen Lääkärilehti, 2013, 68. vsk, nro 25–32, s. 1914. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto.