Hunajakukat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hunajakukat
Kellohunajakukka Phacelia campanularia
Kellohunajakukka Phacelia campanularia
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Boraginales
Heimo: Lemmikkikasvit Boraginaceae
Alaheimo: Hydrophylloideae
Suku: Hunajakukat Phacelia
Juss.
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Hunajakukat Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Hunajakukat Commonsissa

Hunajakukat (Phacelia) on lemmikkikasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Ennen tämän suvun ajateltiin kuuluvan sievikkikasvien heimoon. Suvun lajit ovat yksivuotisia.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvin tavallinen korkeus vaihtelee 15–50 cm välillä. Joskus aitohunajakukka voi kasvaa 60–90 cm:n korkuiseksi. Kukkien värisävyjä ovat violetin, sinisen, keltaisen ja valkoisen sävyt.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hunajakukat ovat lähtöisin Pohjois-Amerikasta ja niitä tavataan edelleen luonnonvaraisina maanosan länsiosissa.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hunajakukat viihtyvät kuivassa tai hieman kosteassa maassa sekä aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aitohunajakukkaa kasvatetaan paitsi koristekasvina, myös pellolla mehiläisten houkuttelemiseksi. Aitohunajakukan lisäksi myös kellohunajakukkaa käytetään kesäkukkana kukkapenkeissä. Kellohunajakukka sopii maanpeittokasviksi. Aitohunajakukka soveltuu myös leikkokukaksi.[1][2] Siemenet kylvetään suoraan avomaalle aikaisin keväällä.

Lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pentti Alanko: ”Hunajakukat”, Tammen suuri puutarhakirja, osa 2, s. 163. Helsinki: Tammi, 1998. ISBN 951-3-1107-5.
  2. Paavo Kallio, Arne Rousi: ”Hunajakukka”, Kasvien maailma, Otavan iso kasvitietosanakirja, osa 2, s. 489–490. Helsinki: Otava, 1980. ISBN 951-1-05492-9.